Synkronikompensaattorin jännitteensäädön toimintaperiaate ja toteutustapa
Turves, Tuomas (2024)
Turves, Tuomas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402233378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402233378
Tiivistelmä
Suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakennuttaa synkronikompensaattorilaitosta Jylkän sähköasemalla, Kalajoella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada laitteiston jännitteensäädöstä ja toiminnallisuudesta selvempi käsitys. Samalla selvitettiin, miten olemassa olevat, tavanomaisille voimalaitoksille suunnatut jännitteensäädön ohjeet ja asettelut sopivat opinnäytetyössä esitetylle synkronikompensaattorille.
Työssä käytettiin sähkökoneisiin ja jännitteensäätöön keskittynyttä kirjallisuutta, Fingridin projektidokumentaatiota, Fingridin laatimia voimalaitosten järjestelmäteknisiä vaatimuksia sekä synkronikompensaattorin toimittajan toimittamaa materiaalia. Osa dokumentaatiosta on liitteenä tässä opinnäytetyössä, mutta tilaaja on määritellyt liitteet luottamuksellisiksi, jonka vuoksi niitä ei julkaista opinnäytetyön yhteydessä.
Opinnäytetyön aikana selvisi, että synkronikompensaattorin jännitteensäätö ei teoriassa eroa tavallisesta teollisuuskäytössä olevasta staattisesti magnetoidusta umpinapaisesta tahtikoneesta, mutta tässä käytössä sitä tullaan ajamaan eri tavalla kuin teollisuuskäytössä normaalisti tuotantoon käytettyä tahtikonetta. Jännitteensäädön ohjeet ja asettelut ovat erilaiset, mutta perusperiaatteet ovat molemmissa samat. Jännitettä kompensoidaan loisteholla, tahtikoneen magnetointia säätämällä. Loistehoa voidaan kompensointia kantaverkossa myös reaktoreilla ja rinnakkaiskondensaattoreilla. Jylkässä loistehonkompensointi tulee tapahtumaan synkronikompensaattorilla, koska se pystyy vastaamaan Jylkän alueella tuulivoimalla tuotetun tehon vaihteluihin dynaamisemmin ja joustavammin kuin rinnakkaiskondensaattorit tai reaktorit.
Työssä käytettiin sähkökoneisiin ja jännitteensäätöön keskittynyttä kirjallisuutta, Fingridin projektidokumentaatiota, Fingridin laatimia voimalaitosten järjestelmäteknisiä vaatimuksia sekä synkronikompensaattorin toimittajan toimittamaa materiaalia. Osa dokumentaatiosta on liitteenä tässä opinnäytetyössä, mutta tilaaja on määritellyt liitteet luottamuksellisiksi, jonka vuoksi niitä ei julkaista opinnäytetyön yhteydessä.
Opinnäytetyön aikana selvisi, että synkronikompensaattorin jännitteensäätö ei teoriassa eroa tavallisesta teollisuuskäytössä olevasta staattisesti magnetoidusta umpinapaisesta tahtikoneesta, mutta tässä käytössä sitä tullaan ajamaan eri tavalla kuin teollisuuskäytössä normaalisti tuotantoon käytettyä tahtikonetta. Jännitteensäädön ohjeet ja asettelut ovat erilaiset, mutta perusperiaatteet ovat molemmissa samat. Jännitettä kompensoidaan loisteholla, tahtikoneen magnetointia säätämällä. Loistehoa voidaan kompensointia kantaverkossa myös reaktoreilla ja rinnakkaiskondensaattoreilla. Jylkässä loistehonkompensointi tulee tapahtumaan synkronikompensaattorilla, koska se pystyy vastaamaan Jylkän alueella tuulivoimalla tuotetun tehon vaihteluihin dynaamisemmin ja joustavammin kuin rinnakkaiskondensaattorit tai reaktorit.