Synnyttäneiden osastoilla työskentelevien hoitajien käsityksiä työn haitallisista psykososiaalisista kuormitustekijöistä : kyselytutkimus
Patolinna, Emmi (2024)
Patolinna, Emmi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402263461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402263461
Tiivistelmä
Suomessa vallitsee muun maailman tavoin voimakas hoitajapula, hoitoala on kuormittunut ja kärsii alan veto- ja pitovoimaongelmista. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät jaetaan työn järjestyksellisiin, sisällöllisiin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin kuor-mitustekijöihin. Kuormituksen kasvaessa haitalliseksi riski hoitajien sairastumiselle ja alan vaihtamiselle lisääntyy.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnyttäneiden osastoilla työskentelevien hoitajien käsityksiä haitallisista työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tavoitteena oli tunnistaa keinoja haitallista työkuormitusta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi, ja alalla pysymisen tukemiseksi.
HUSin Naistenklinikan sekä Espoon ja Jorvin sairaalan synnyttäneiden osastoilla (N=170) työskentelevät hoitajat (n=34) vastasivat Työsuojeluhallinnon työn psykososiaaliset kuormi-tustekijät -kyselyyn alkuvuonna 2023. Kyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisesti. Avoi-men kysymyksen vastaukset analysoitiin ryhmittelemällä.
Tulosten mukaan liiallinen työmäärä työaikaan nähden kuormitti synnyttäneiden osastojen hoitajia haitallisesti useimmiten vastaamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Hoitajat kokivat hoitajapulan olevan keskeinen syy korkealle työmäärälle. Kognitiivista kuormitusta aiheuttavat tekijät kuten usean eri asian tekeminen saman aikaisesti, työn keskeytyminen sekä keskittymistä häiritsevät tekijät kuormittivat haitallisesti melko usein. Osaston koko nostettiin avoimissa vastauksissa haitallista kuormitusta aiheuttavaksi tekijäksi osaston pit-kien välimatkojen ja työyhteisön suuren koon takia. Terveydelleen haitallista kuormitusta viimeisen kuuden kuukauden aikana oli kokenut yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Ter-veyttä heikentävän kuormituksen kokeminen oli yleisempää 40 vuotta täyttäneillä kuin alle 40-vuotiailla. Alennettua työaikaprosenttia teki yli puolet vastaajista ja kolmannes heistä ilmoitti yhdeksi syyksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Yli puolet kyselyyn vastan-neista hoitajista oli harkinnut alanvaihtoa työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden takia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta synnyttäneiden osastojen hoitajien kuormittuvan muun hoitolan tapaan liian suuresta työmäärästä työaikaan nähden ja kognitiivista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Keinoja ja lisäselvitystarpeita haitallista työkuormitusta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi ja alalla pysymisen tukemiseksi tunnistettiin. Synnyttäneiden osastojen työkuormituksen aiheuttamalla hoitotyön laadun heikkenemisellä saattaa olla yh-teiskunnallisia vaikutuksia, joiden mittaaminen tosin on hankalaa.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnyttäneiden osastoilla työskentelevien hoitajien käsityksiä haitallisista työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tavoitteena oli tunnistaa keinoja haitallista työkuormitusta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi, ja alalla pysymisen tukemiseksi.
HUSin Naistenklinikan sekä Espoon ja Jorvin sairaalan synnyttäneiden osastoilla (N=170) työskentelevät hoitajat (n=34) vastasivat Työsuojeluhallinnon työn psykososiaaliset kuormi-tustekijät -kyselyyn alkuvuonna 2023. Kyselyn vastaukset analysoitiin tilastollisesti. Avoi-men kysymyksen vastaukset analysoitiin ryhmittelemällä.
Tulosten mukaan liiallinen työmäärä työaikaan nähden kuormitti synnyttäneiden osastojen hoitajia haitallisesti useimmiten vastaamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Hoitajat kokivat hoitajapulan olevan keskeinen syy korkealle työmäärälle. Kognitiivista kuormitusta aiheuttavat tekijät kuten usean eri asian tekeminen saman aikaisesti, työn keskeytyminen sekä keskittymistä häiritsevät tekijät kuormittivat haitallisesti melko usein. Osaston koko nostettiin avoimissa vastauksissa haitallista kuormitusta aiheuttavaksi tekijäksi osaston pit-kien välimatkojen ja työyhteisön suuren koon takia. Terveydelleen haitallista kuormitusta viimeisen kuuden kuukauden aikana oli kokenut yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Ter-veyttä heikentävän kuormituksen kokeminen oli yleisempää 40 vuotta täyttäneillä kuin alle 40-vuotiailla. Alennettua työaikaprosenttia teki yli puolet vastaajista ja kolmannes heistä ilmoitti yhdeksi syyksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Yli puolet kyselyyn vastan-neista hoitajista oli harkinnut alanvaihtoa työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden takia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta synnyttäneiden osastojen hoitajien kuormittuvan muun hoitolan tapaan liian suuresta työmäärästä työaikaan nähden ja kognitiivista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Keinoja ja lisäselvitystarpeita haitallista työkuormitusta ehkäisevien toimintatapojen kehittämiseksi ja alalla pysymisen tukemiseksi tunnistettiin. Synnyttäneiden osastojen työkuormituksen aiheuttamalla hoitotyön laadun heikkenemisellä saattaa olla yh-teiskunnallisia vaikutuksia, joiden mittaaminen tosin on hankalaa.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.