Turvallinen sijaishuolto : ohjaajan näkökulmasta
Laitinen, Karita (2024)
Lataukset:
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402263467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402263467
Tiivistelmä
The thesis aimed to examine safe foster care from the instructor’s point of view, exploring diverse safety themes and identifying the factors that affect the safety experienced by foster care instructors.
Key concepts in the knowledge base include child welfare foster care, foster care instructor, restriction measures, safety, and violence.
My research excerpt was qualitative, meaning the thesis is qualitative research. I collected the material through interviews, conducted in a group format as thematic interviews, recorded, and subsequently transcribed for analysis. Eighteen instructors working in foster care attended in the interview.
The interviews revealed that instructors emphasize the importance of trust in their partners, an awareness of their own expertise, and the ability to act decisively even in challenging situations. The findings lead to the conclusion that the induction and training of foster care instructors are crucial, especially at the beginning of the employment relationship. Additionally, ongoing professional skill development and skill maintenance are deemed essential. Mutual trust among instructors, both in each other and in their own and their partner’s expertise, emerged as a significant safety factor.
The purpose of safe foster care is to provide placed children with the opportunity for safe growth and development while ensuring a secure working atmosphere for the instructors.
While the thesis does not offer a national overview of instructors’ feelings about their safety in foster care, it can be utilized to examine and address issues relevant to the work of foster care instructors, irrespective of the location of the foster care place. The thesis also provides concrete tips on how to enhance the safety of instructors’ work. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia turvallista sijaishuoltoa ohjaajan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää turvallisuustematiikan moninaisuutta sekä selvittää, mitkä asiat vaikuttavat sijaishuollon ohjaajan kokemaan turvallisuuteen. Opinnäytetyössä ei keskitytä yksilön henkilökohtaisiin pelkoihin vaan tarkastellaan turvallisuustematiikkaa yleisellä tasolla ohjaajan näkökulmasta.
Keskeisiä käsitteitä tietoperustassa ovat lastensuojelun sijaishuolto, sijaishuollon ohjaaja, rajoitustoimenpiteet, turvallisuus sekä väkivalta.
Tutkimusotteeni oli kvalitatiivinen, eli opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu, jonka toteutin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna, jonka nauhoitin ja litteroin. Haastatteluun osallistui 18 sijaishuollossa työskentelevää ohjaajaa.
Haastattelujen tuloksena nousi esille ohjaajien kokemuksista turvallisuuteen liittyen työparin luottamuksen tärkeys, oman asiantuntijuuden tiedostaminen sekä kyky toimia oikealla tavalla varmoin ottein aina haastavissakin tilanteissa. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että sijaishuollon ohjaajien perehdytys ja koulutus on erittäin tärkeää etenkin työsuhteen alkaessa, mutta myös jatkuvana ammatillisen osaamisen kehittämisenä sekä taitojen ylläpitämisenä.
Ohjaajien keskinäinen luottamus toisiinsa ja sekä omaan että työparin osaamiseen näyttäytyi vahvana turvallisuustekijänä.
Turvallisen sijaishuollon tarkoituksena on antaa sijoitetuille lapsille mahdollisuus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, mutta myös taata siellä työskenteleville ohjaajille turvallinen työskentelyilmapiiri.
Opinnäytetyö ei ole valtakunnallinen katsaus, kuinka ohjaajat kokevat turvallisuutensa sijaishuollossa, mutta sitä voidaan hyödyntää sijaishuoltopaikkojen turvallisuutta tarkastellessa ja pohtiessa ohjaajien työn kannalta oleellisia seikkoja sijainnista riippumatta. Opinnäytetyöstä voi saada konkreettisia vinkkejä siihen, kuinka ohjaajien työnteosta voidaan tehdä turvallisempaa.
Key concepts in the knowledge base include child welfare foster care, foster care instructor, restriction measures, safety, and violence.
My research excerpt was qualitative, meaning the thesis is qualitative research. I collected the material through interviews, conducted in a group format as thematic interviews, recorded, and subsequently transcribed for analysis. Eighteen instructors working in foster care attended in the interview.
The interviews revealed that instructors emphasize the importance of trust in their partners, an awareness of their own expertise, and the ability to act decisively even in challenging situations. The findings lead to the conclusion that the induction and training of foster care instructors are crucial, especially at the beginning of the employment relationship. Additionally, ongoing professional skill development and skill maintenance are deemed essential. Mutual trust among instructors, both in each other and in their own and their partner’s expertise, emerged as a significant safety factor.
The purpose of safe foster care is to provide placed children with the opportunity for safe growth and development while ensuring a secure working atmosphere for the instructors.
While the thesis does not offer a national overview of instructors’ feelings about their safety in foster care, it can be utilized to examine and address issues relevant to the work of foster care instructors, irrespective of the location of the foster care place. The thesis also provides concrete tips on how to enhance the safety of instructors’ work.
Keskeisiä käsitteitä tietoperustassa ovat lastensuojelun sijaishuolto, sijaishuollon ohjaaja, rajoitustoimenpiteet, turvallisuus sekä väkivalta.
Tutkimusotteeni oli kvalitatiivinen, eli opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu, jonka toteutin ryhmämuotoisena teemahaastatteluna, jonka nauhoitin ja litteroin. Haastatteluun osallistui 18 sijaishuollossa työskentelevää ohjaajaa.
Haastattelujen tuloksena nousi esille ohjaajien kokemuksista turvallisuuteen liittyen työparin luottamuksen tärkeys, oman asiantuntijuuden tiedostaminen sekä kyky toimia oikealla tavalla varmoin ottein aina haastavissakin tilanteissa. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että sijaishuollon ohjaajien perehdytys ja koulutus on erittäin tärkeää etenkin työsuhteen alkaessa, mutta myös jatkuvana ammatillisen osaamisen kehittämisenä sekä taitojen ylläpitämisenä.
Ohjaajien keskinäinen luottamus toisiinsa ja sekä omaan että työparin osaamiseen näyttäytyi vahvana turvallisuustekijänä.
Turvallisen sijaishuollon tarkoituksena on antaa sijoitetuille lapsille mahdollisuus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, mutta myös taata siellä työskenteleville ohjaajille turvallinen työskentelyilmapiiri.
Opinnäytetyö ei ole valtakunnallinen katsaus, kuinka ohjaajat kokevat turvallisuutensa sijaishuollossa, mutta sitä voidaan hyödyntää sijaishuoltopaikkojen turvallisuutta tarkastellessa ja pohtiessa ohjaajien työn kannalta oleellisia seikkoja sijainnista riippumatta. Opinnäytetyöstä voi saada konkreettisia vinkkejä siihen, kuinka ohjaajien työnteosta voidaan tehdä turvallisempaa.