Lisäaineen vaikutus maakostean betonin ominaisuuksiin ja valmistuskustannuksiin betonilaattojen valmistuksessa
Sukuvaara, Aleksi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273486
Tiivistelmä
Betonireseptiikan kehityksellä voidaan vähentää betonin valmistuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Reseptejä voidaan optimoida esimerkiksi käyttämällä lisäaineita betonin valmistuksessa. Tilaajayritys Rudus Oy:n tavoitteena on olla betoniteollisuuden suunnannäyttäjä kehittämällä toimintaansa koko ajan vähähiilisemmäksi. Lisäaineiden toiminnasta päällystelaattojen valmistuksessa käytettävän maakostean betonin kanssa Ruduksen Oulun tehtaalla ei ollut kovinkaan paljon kokemusta, joten toiveena oli saada lisää luotettavaa tutkimustietoa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko lisäaineen käytöllä saada parempia testituloksia ja mahdollisen sementin vähennyksen myötä alentaa valmistuskustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä. Työssä valmistettiin maakostealla betonilla koekappaleet päällystelaatoista erilaisilla resepteillä, joissa muutettiin lisäaineen ja/tai sementin määriä. Muut betonin ainesosat pysyivät valmistuksen ajan vakiona. Koekappaleista mitattiin standardin mukaisesti taivutuslujuus 3-pistekuormituskokeella ja säänkestävyys suolapakkaskokeilla. Lisäksi niistä kuvattiin vedentunkeumakuviot.
Testeistä pyrittiin saamaan luotettavia tuloksia, joiden pohjalta arvioitiin, voidaanko lisäaine ottaa tuotannossa laajemmin käyttöön.
Koekappaleet suoriutuivat hyvin 3-pistekuormituskokeista, sillä jokainen sarja läpäisi testin. Paras taivutuslujuustulos saatiin optimaalisimmalla reseptillä, jossa oli käytetty lisäainetta ja vähennetty sementin määrää. Säänkestävyyden osalta vain yksi sarja läpäisi testin, emmekä päässeet ihan odotettuihin tuloksiin. Tuloksissa oli jonkin verran hajontaa ja osa yksittäisistä tuloksista oli hyviä. Tutkimuksessa ilmeni, että lisäaineen käytöllä on mahdollista saavuttaa positiivisia vaikutuksia maakostean betonin ominaisuuksiin. Näillä resepteillä Antipor 59 lisäainetta ei kuitenkaan voida ottaa tutkimustulosten perusteella käyttöön tehdastuotannossa. Reseptiä voisi vielä jatkossa optimoida lisää, jolloin saataisiin mahdollisesti vielä parempia tuloksia ja käyttökelpoinen resepti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko lisäaineen käytöllä saada parempia testituloksia ja mahdollisen sementin vähennyksen myötä alentaa valmistuskustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä. Työssä valmistettiin maakostealla betonilla koekappaleet päällystelaatoista erilaisilla resepteillä, joissa muutettiin lisäaineen ja/tai sementin määriä. Muut betonin ainesosat pysyivät valmistuksen ajan vakiona. Koekappaleista mitattiin standardin mukaisesti taivutuslujuus 3-pistekuormituskokeella ja säänkestävyys suolapakkaskokeilla. Lisäksi niistä kuvattiin vedentunkeumakuviot.
Testeistä pyrittiin saamaan luotettavia tuloksia, joiden pohjalta arvioitiin, voidaanko lisäaine ottaa tuotannossa laajemmin käyttöön.
Koekappaleet suoriutuivat hyvin 3-pistekuormituskokeista, sillä jokainen sarja läpäisi testin. Paras taivutuslujuustulos saatiin optimaalisimmalla reseptillä, jossa oli käytetty lisäainetta ja vähennetty sementin määrää. Säänkestävyyden osalta vain yksi sarja läpäisi testin, emmekä päässeet ihan odotettuihin tuloksiin. Tuloksissa oli jonkin verran hajontaa ja osa yksittäisistä tuloksista oli hyviä. Tutkimuksessa ilmeni, että lisäaineen käytöllä on mahdollista saavuttaa positiivisia vaikutuksia maakostean betonin ominaisuuksiin. Näillä resepteillä Antipor 59 lisäainetta ei kuitenkaan voida ottaa tutkimustulosten perusteella käyttöön tehdastuotannossa. Reseptiä voisi vielä jatkossa optimoida lisää, jolloin saataisiin mahdollisesti vielä parempia tuloksia ja käyttökelpoinen resepti.