Elämänhallintaa tukeva vertaisryhmä muistisairaiden omaishoitajille : yhdessä kehitetty toteutussuunnitelma

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien odotukset ja toiveet vertaisryhmälle sekä heitä omassa arjessaan voimaannuttavia seikkoja. Tavoitteena oli kehittää toteutussuunnitelma voimaannuttavalle omaishoitajien vertaisryhmälle, joka aloittaa toimintansa Taavin muistipalvelukeskuksessa. Espoon muistipalvelukeskukset tarjoavat hoiva-asumista muistisairaille ja palveluja kotona asumisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin pitkäaikaishoidon kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yhteiskehittelyä, johon valittiin voimavaralähtöinen näkökulma. Yhteiskehittelyllä mahdollistettiin omaishoitajien osallisuus jo vertaisryhmän suunnitteluvaiheessa. Tapaamisia järjestettiin kaksi ja niihin osallistui kuusi omaishoitajaa sekä yksi Taavin muistipalvelukeskuksen työntekijä. Tapaamisissa tuotettu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan omaishoitajien voimavarana on yhteinen elämä puolisoidensa kanssa, jota he haluavat jatkaa puolison sairastumisesta huolimatta. Arkea ja jaksamista tukevat harrastukset, vapaa-aika, vertaisuus sekä tiedollinen tuki. Elämänhallintaa ja voimaantumista voidaan tulosten mukaan tukea vertaisryhmässä. Tämä onnistuu tukemalla omaishoitajien omia voimavaroja sekä arjessa jaksamista vertaisuuden ja tiedollisen tuen avulla. Osallistumisen mahdollistuminen on edellytys vertaisryhmästä saatavalle tuelle.

Tulosten perusteella voi todeta, että omaishoitajat eivät suinkaan koe saavansa tarvitsemaansa tietoa ja tukea riittävästi, vaikka tähän elämäntilanteeseen liittyvä tiedon tarve on tulosten mukaan suuri. Eräs ratkaisu tähän on omaishoitajille alkuvaiheessa suunnattu koulutus, joka pitää sisällään tietoa niin sairauteen kuin tukimuotoihin liittyvistä seikoista. Tällöin vertaisryhmässä voitaisiin keskittyä suuresti kaivattuun keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Opinnäytetyö käsittelee jo kunnallisen omaishoidon palvelujen piirissä olevia omaishoitajia, mutta voidaan arvioida, että tiedon ja tuen tarve koskettaa eritoten heitä, jotka jäävät näiden palvelujen ulkopuolelle.

The purpose of this thesis was to clarify expectations and wishes that caregivers have for a peer group and also to clarify empowering elements in their everyday life. The target was to develop a scheme for an empowering peer group for caregivers initiating in Taavi Memory Service Centre. The Memory Service Centre offers care housing for people with memory disorders and services to support living at home. This thesis was carried out in cooperation with long-term care in the city of Espoo.

This thesis was carried out as a qualitative research. Data for this study were collected in two sessions using co-creation. A resource-centered approach in co-creation enabled the participation of caregivers in early planning of the peer group. In total, six caregivers and one Taavi Memory Service Centre employee participated in these sessions. The data was analyzed by using a data-oriented content analysis.

The results showed that sharing lives with their spouses is a resource for caregivers and they are willing to continue their lives together despite memory disease. Hobbies, leisure, peer and cognitive support are the elements which support coping in everyday life. Promoting sense of coherence and empowerment is possible in the peer group. This can be done by supporting caregivers’ own empowering elements and managing their everyday life by peer and cognitive support. However, this requires an opportunity of attendance at the peer group.

The results lead to the conclusion that caregivers do not experience getting enough such information and support they need, even though the demand for information related to their life situation is great. One solution solving the lack of information and support is training for caregivers in the early-stage of disease, including information on memory disorder and support. This enables focusing on the long-awaited conversations and sharing experiences in the peer group. This thesis examines the needs of those caregivers who are already getting caregiver’s allowance and services, but it can be assumed that especially those caregivers, who are not getting the allowance, are in need for support.