Perehdytysprosessien kehittäminen tuotannon yksiköissä
Sillanpää, Heidi (2024)
Sillanpää, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273520
Tiivistelmä
Työntekijöiden osaaminen koostuu aiemmista kokemuksista työelämässä, koulutuksesta, sekä työpaikalla tarjotusta ohjaamisesta. Perehdytys on tärkeä osa niin työntekijän, kuin myös työnantajan edun ajamisessa varmistaen laadukkaan, turvallisen ja tehokkaan työskentelyn yhteisöllisessä organisaatiossa. Tehokas perehdytys edesauttaa työntekijöiden sitoutumista, tuottavuutta ja tyytyväisyyttä työpaikalla. Opinnäytetyöni keskittyy Yritys X:n perehdytysprosessin kehittämiseen, tavoitteena kartoittaa nykytila, puutteet, sekä kehitysehdotukset. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kuudesta aihealueesta: perehdytys, johtaminen, lainsäädäntö, työturvallisuus, työterveys ja osaamisen kehittäminen. Nämä teoriat tukevat paremman perehdytysprosessin luomista. Tutkimuskysymykset keskittyvät perehdytyksen merkitykseen, sen vaikutukseen työilmapiiriin, turvallisuuteen, vastuuhenkilöihin ja osaamisen kehittämiseen. Aiheista johdettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Miksi perehdyttäminen on tärkeää, miten perehdytys vaikuttaa työilmapiiriin, mikä on perehdytyksen vaikutukset työturvallisuuteen ja työterveyteen, kuka on vastuussa perehdytysprosessin onnistumisesta, miten perehdytys vaikuttaa osaamisen kehittämiseen?
Tutkimus tarjosi laadukasta tietoa perehdytysprosessin nykytilasta. Nykyinen perehdytysprosessi on pääosin toimiva, mutta tilaa kehitykselle löytyy vielä. Ehdotuksia ovat viestinnän ja dokumentoinnin selkeyttäminen, verkkokoulutuksen hyödyntäminen, säännöllinen kouluttautuminen sekä prosessin yhtenäistäminen. Haastattelut osoittivat, että perehdytysprosessin puutteet eivät vaikuta turvallisuuteen työpaikalla, mutta perehdyttäjien tietoisuus ja koulutus on tärkeää turvallisuuden ylläpitämiseksi. Nykyisellä perehdytysprosessilla koetaan olevan negatiivisia vaikutuksia työnantajakuvaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kuudesta aihealueesta: perehdytys, johtaminen, lainsäädäntö, työturvallisuus, työterveys ja osaamisen kehittäminen. Nämä teoriat tukevat paremman perehdytysprosessin luomista. Tutkimuskysymykset keskittyvät perehdytyksen merkitykseen, sen vaikutukseen työilmapiiriin, turvallisuuteen, vastuuhenkilöihin ja osaamisen kehittämiseen. Aiheista johdettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Miksi perehdyttäminen on tärkeää, miten perehdytys vaikuttaa työilmapiiriin, mikä on perehdytyksen vaikutukset työturvallisuuteen ja työterveyteen, kuka on vastuussa perehdytysprosessin onnistumisesta, miten perehdytys vaikuttaa osaamisen kehittämiseen?
Tutkimus tarjosi laadukasta tietoa perehdytysprosessin nykytilasta. Nykyinen perehdytysprosessi on pääosin toimiva, mutta tilaa kehitykselle löytyy vielä. Ehdotuksia ovat viestinnän ja dokumentoinnin selkeyttäminen, verkkokoulutuksen hyödyntäminen, säännöllinen kouluttautuminen sekä prosessin yhtenäistäminen. Haastattelut osoittivat, että perehdytysprosessin puutteet eivät vaikuta turvallisuuteen työpaikalla, mutta perehdyttäjien tietoisuus ja koulutus on tärkeää turvallisuuden ylläpitämiseksi. Nykyisellä perehdytysprosessilla koetaan olevan negatiivisia vaikutuksia työnantajakuvaan.