Yksilöllinen terveysneuvonta fysioterapiassa : aerobisen kunnon testaus ohjauksen välineenä

Abstract

Fysioterapeuttisessa terveysneuvonnassa yksilöllisen ohjauksen merkitys on avainasemassa kun halutaan saavuttaa hyviä mitattavia muutoksia aerobisessa kunnossa ja kehonkoostumuksessa. Fysioterapeuteilla on käytössään monenlaisia mittareita fyysisen kunnon alkutilanteen sekä kehityksen seuraamisen arvioimiseksi. Tässä opinnäytetyössä käytämme suoraa testausmenetelmää, jonka avulla aerobinen sykealue määritellään tarkasti liikuntaohjelman pohjaksi.

Tutkimusasetelmana oli kolmen kuukauden liikuntainterventio jonka tarkoitus oli selvittää kuinka kohderyhmänä olevien istumatyötä tekevien toimisto työntekijöiden (n=11) hapenottokyky sekä kehonkoostumus muuttuivat intervention aikana alku- ja loppumittausten välillä. Kuntotestauksessa käytettiin suoraa hengityskaasumittaukseen perustuvaa kuntotestausmenetelmää polkupyöräergometrilla sekä bioimpedanssiin perustuvaa kehonkoostumusmittauslaitetta. Alkutestausten tulosten perusteella laadittiin jokaiselle henkilökohtaiset liikuntaohjelmat ja kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen suoritettiin uudet mittaukset. Alkutestit tehtiin maaliskuussa 2014 ja loppututkimukset kesäkuussa 2014.

Maksimaalinen hapenottokyky (Vo2- max) parani keskiarvosta 25,82 mmol/min/kg 26,75:een mmol/min/kg. Keskimääräinen rasvaprosentti muuttui 29,65 % – 26,13. Myös BMI:ssä todettiin positiivista muutosta 23,5 – 22,7. Kuntotestauksiin osallistujat olivat yhdessä pudottaneet painoa keskimäärin 1,53 kg per henkilö samalla kun heidän lihasmassansa kasvoi keskimäärin 0,14kg per henkilö.

Opinnäytetyö osoittaa että hyvin suunniteltu testitulosten perusteella tehty liikuntaohjelma auttaa parantamaan fyysistä kestävyyttä ja kehon koostumusta. Voidaan sanoa, että säännöllinen aerobinen liikunta vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja fyysiseen suorituskykyyn. Suora hengityskaasujen mittaukseen perustuva kuntotestausmenetelmä sopii hyvin käytettäväksi fysioterapiassa ja se on hyvä työkalu liikunta- ja terveysneuvonnassa.

The topic of this thesis is physical aerobic testing with a method of direct analysis, and the use of test results in physiotherapeutic coaching and health promotion. Physiotherapists can use several test methods in order to analyze and follow up individuals’ aerobic fitness. In this study a direct test method is used to measure aerobic heart rates in order to achieve a higher level of aerobic fitness.

The purpose of this study was to analyze and determine how and to what extent the aerobic fitness and body composition of the test subjects change during a three-month long exercise intervention between the initial and final measurements of the study. Fitness tests were conducted using a direct respiratory gas measurement-based fitness test method with cycle ergometer and composition measurement based on bioimpediance. The test results formed the basis for each individual exercise program, and after three months of exercise in accordance with the individual plan of every test subject new measurements were carried out. The initial tests were carried out in March 2014 and the final examinations in June 2014.

The average maximal oxygen uptake of the test subjects (VO2max) improved from 25,82 mmol/min/kg to 26,75 mmol/min/kg, and the average fat percent reduced from 29.65 % – 26.13 %. BMI also showed positive change from 23.5 to 22.7. Together the test subjects dropped an average of 1.53 kg in body weight per person, while their muscle mass in-creased by an average of 0.14 kg per person.

The thesis shows that exercise programs based on well-designed test results improve physical endurance and body composition. It can be said that regular aerobic exercise has a positive effect on general health and physical performance. The fitness test method based on direct measurement of respiratory gases is well suited for use in physiotherapy and it is a good tool for health advisory services and training.