Yksilöllinen terveysneuvonta fysioterapiassa : aerobisen kunnon testaus ohjauksen välineenä
Lostedt, Nina (2014)
Lostedt, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915992
Tiivistelmä
Fysioterapeuttisessa terveysneuvonnassa yksilöllisen ohjauksen merkitys on avainasemassa kun halutaan saavuttaa hyviä mitattavia muutoksia aerobisessa kunnossa ja kehonkoostumuksessa. Fysioterapeuteilla on käytössään monenlaisia mittareita fyysisen kunnon alkutilanteen sekä kehityksen seuraamisen arvioimiseksi. Tässä opinnäytetyössä käytämme suoraa testausmenetelmää, jonka avulla aerobinen sykealue määritellään tarkasti liikuntaohjelman pohjaksi.
Tutkimusasetelmana oli kolmen kuukauden liikuntainterventio jonka tarkoitus oli selvittää kuinka kohderyhmänä olevien istumatyötä tekevien toimisto työntekijöiden (n=11) hapenottokyky sekä kehonkoostumus muuttuivat intervention aikana alku- ja loppumittausten välillä. Kuntotestauksessa käytettiin suoraa hengityskaasumittaukseen perustuvaa kuntotestausmenetelmää polkupyöräergometrilla sekä bioimpedanssiin perustuvaa kehonkoostumusmittauslaitetta. Alkutestausten tulosten perusteella laadittiin jokaiselle henkilökohtaiset liikuntaohjelmat ja kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen suoritettiin uudet mittaukset. Alkutestit tehtiin maaliskuussa 2014 ja loppututkimukset kesäkuussa 2014.
Maksimaalinen hapenottokyky (Vo2- max) parani keskiarvosta 25,82 mmol/min/kg 26,75:een mmol/min/kg. Keskimääräinen rasvaprosentti muuttui 29,65 % – 26,13. Myös BMI:ssä todettiin positiivista muutosta 23,5 – 22,7. Kuntotestauksiin osallistujat olivat yhdessä pudottaneet painoa keskimäärin 1,53 kg per henkilö samalla kun heidän lihasmassansa kasvoi keskimäärin 0,14kg per henkilö.
Opinnäytetyö osoittaa että hyvin suunniteltu testitulosten perusteella tehty liikuntaohjelma auttaa parantamaan fyysistä kestävyyttä ja kehon koostumusta. Voidaan sanoa, että säännöllinen aerobinen liikunta vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja fyysiseen suorituskykyyn. Suora hengityskaasujen mittaukseen perustuva kuntotestausmenetelmä sopii hyvin käytettäväksi fysioterapiassa ja se on hyvä työkalu liikunta- ja terveysneuvonnassa.
Tutkimusasetelmana oli kolmen kuukauden liikuntainterventio jonka tarkoitus oli selvittää kuinka kohderyhmänä olevien istumatyötä tekevien toimisto työntekijöiden (n=11) hapenottokyky sekä kehonkoostumus muuttuivat intervention aikana alku- ja loppumittausten välillä. Kuntotestauksessa käytettiin suoraa hengityskaasumittaukseen perustuvaa kuntotestausmenetelmää polkupyöräergometrilla sekä bioimpedanssiin perustuvaa kehonkoostumusmittauslaitetta. Alkutestausten tulosten perusteella laadittiin jokaiselle henkilökohtaiset liikuntaohjelmat ja kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen suoritettiin uudet mittaukset. Alkutestit tehtiin maaliskuussa 2014 ja loppututkimukset kesäkuussa 2014.
Maksimaalinen hapenottokyky (Vo2- max) parani keskiarvosta 25,82 mmol/min/kg 26,75:een mmol/min/kg. Keskimääräinen rasvaprosentti muuttui 29,65 % – 26,13. Myös BMI:ssä todettiin positiivista muutosta 23,5 – 22,7. Kuntotestauksiin osallistujat olivat yhdessä pudottaneet painoa keskimäärin 1,53 kg per henkilö samalla kun heidän lihasmassansa kasvoi keskimäärin 0,14kg per henkilö.
Opinnäytetyö osoittaa että hyvin suunniteltu testitulosten perusteella tehty liikuntaohjelma auttaa parantamaan fyysistä kestävyyttä ja kehon koostumusta. Voidaan sanoa, että säännöllinen aerobinen liikunta vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja fyysiseen suorituskykyyn. Suora hengityskaasujen mittaukseen perustuva kuntotestausmenetelmä sopii hyvin käytettäväksi fysioterapiassa ja se on hyvä työkalu liikunta- ja terveysneuvonnassa.