Hengitysvaikeuspotilaan ensihoidon laatu Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa : määrällinen tutkimus hoidon toteutumisesta Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa
Väinämö, Kris; Karppinen, Miika (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402283554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402283554
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia hengitysvaikeuspotilaan ensihoidon laatua Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa. Työn tilaajana toimii Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelu. Hengitysvaikeus on yksi yleisimmistä ensihoidon tehtäväkoodeista ja siihen liittyy tehtäväkoodeista toiseksi eniten kuolemantapauksia. Tutkimuskysymyksemme oli: Toteutuuko hengitysvaikeuspotilaan tutkiminen, hoito ja hoidon vasteen seuranta Kainuun hyvinvointialueen alueella käytössä olevien hoito-ohjeiden mukaisesti? Tavoitteena oli tutkimuksen kautta selvittää ensihoitopalvelun kehityskohteita kyseisen potilasryhmän kohdalta, jotta Kainuun hyvinvointialue voi kehittää toimintansa laatua ja sitä kautta myös potilasturvallisuutta.
Tutkimus toteutettiin asiakirja-analyysina, jossa bundle score -tyyppiseen mittariin syötettiin tiedot sadasta sähköisestä ensihoitokertomuksesta Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelun suorittamilta ensihoitotehtäviltä, joiden kuljetuskoodiksi ensihoitaja oli valinnut 703 millä tahansa varausasteella. Tutkimusluvat anottiin Kainuun hyvinvointialueelta. Mittarina käytimme hengitysvaikeuspotilaan ensihoitoon mukauttamaamme versiota Vesa Jyrkkäsen rintakipupotilaan hoidon laadun arviointiin kehittämää mittaria. Mittariin syötettiin valtakunnallisten ja paikallisten hoito-ohjeiden mukaiset sekä alan oppikirjallisuudessa mainitut vaadittavat toimenpiteet. Jokaista ensihoitokertomusta verrattiin näihin toimenpiteisiin ja lopputuloksena saimme kokonaiskuvan yksittäisen toimenpiteen oikeaoppisesta toteutumisesta.
Tutkimuksen perusteella kokonaisonnistuminen oli parasta potilaan systemaattisessa tutkimisessa ja heikointa hoidon vasteen seurannassa. Tutkimusta hankaloitti ensihoitajien erilaiset kirjaamistyylit ja luotettavuutta vähentää se, että osa toimenpiteistä on todellisuudessa voitu tehdä ja esimerkiksi hoidon vastetta seurata paremmin, mutta ensihoitokertomuksen kirjaaminen on ollut puutteellista.
Tutkimus toteutettiin asiakirja-analyysina, jossa bundle score -tyyppiseen mittariin syötettiin tiedot sadasta sähköisestä ensihoitokertomuksesta Kainuun hyvinvointialueen ensihoitopalvelun suorittamilta ensihoitotehtäviltä, joiden kuljetuskoodiksi ensihoitaja oli valinnut 703 millä tahansa varausasteella. Tutkimusluvat anottiin Kainuun hyvinvointialueelta. Mittarina käytimme hengitysvaikeuspotilaan ensihoitoon mukauttamaamme versiota Vesa Jyrkkäsen rintakipupotilaan hoidon laadun arviointiin kehittämää mittaria. Mittariin syötettiin valtakunnallisten ja paikallisten hoito-ohjeiden mukaiset sekä alan oppikirjallisuudessa mainitut vaadittavat toimenpiteet. Jokaista ensihoitokertomusta verrattiin näihin toimenpiteisiin ja lopputuloksena saimme kokonaiskuvan yksittäisen toimenpiteen oikeaoppisesta toteutumisesta.
Tutkimuksen perusteella kokonaisonnistuminen oli parasta potilaan systemaattisessa tutkimisessa ja heikointa hoidon vasteen seurannassa. Tutkimusta hankaloitti ensihoitajien erilaiset kirjaamistyylit ja luotettavuutta vähentää se, että osa toimenpiteistä on todellisuudessa voitu tehdä ja esimerkiksi hoidon vastetta seurata paremmin, mutta ensihoitokertomuksen kirjaaminen on ollut puutteellista.