Lavastus henkilöhahmona : tapahtumapaikan potentiaali käsikirjoituksessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee elokuvan tapahtumapaikkaa ja lavastusta käsikirjoittajan näkökulmasta. Opinnäytteessä tutkitaan, millä keinoin käsikirjoittaja voi hyödyntää lavastuksen täyttä potentiaalia käsikirjoituksessa. Tutkimuksen keskiössä on lavastuksen hahmollistaminen, jossa lavastusta tarkastellaan kuin yhtä elokuvan henkilöhahmoista. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se koostuu teososasta sekä kirjallisesta osasta. Opinnäytteen teososa on Pitkät kynnet -lyhytelokuva (2024), jossa opinnäytteen tekijä toimi toisena käsikirjoittajana ja lavastajana.

Kirjallinen työ on tutkimusmenetelmältään kvalitatiivinen. Teoriaosuudessa käytetään lähteinä käsikirjoittamista käsittelevää kirjallisuutta ja kerättyä tietoa havainnollistetaan elokuvaesimerkeillä. Työn empiirisessä osuudessa analysoidaan teososan käsikirjoituksen ja elokuvan toteutusta esitetyn teorian pohjalta. Yhteenvetona työssä reflektoidaan koko työprosessia sekä pohditaan esitettyjen käsikirjoitusmenetelmien hyötyjä.

Opinnäytetyössä käy ilmi, että tapahtumapaikan ja lavastuksen luomista tukevat käsikirjoitusmenetelmät edistävät elokuvan monikerroksellisuutta ja tehokkuutta. Lavastuksen hahmollistaminen tarjoaa erilaisia näkökulmia elokuvan ympäristön mahdollisuuksille ja merkityksille, mikä motivoi käsikirjoittajan työprosessia. Käsikirjoitus on elokuvatuotannon perustuksellinen työväline, minkä takia opinnäytetyön tulokset ovat merkityksellisiä koko tuotantoryhmälle niiden edistäessä ymmärrystä käsikirjoituksen tulkinnasta.