Tyypin 2 diabeetikon liikkumista edistäviä ja estäviä tekijöitä : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeetikon liikkumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena oli lisätä diabeetikoiden hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden tietoa liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä. Myös potilaat ja omaiset voivat hyötyä opinnäytetyön tuloksista tarkastellessaan omaa tai läheisensä liikuntaan sitoutumista. Opinnäytetyö on osa yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan kanssa toteutettavaa Asiakasvastaava-hanketta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku ajoittui keväälle 2014. Tiedonhaku suoritettiin kolmen hoitotieteellisen tietokantaan. Lisäksi hakua täydennettiin käsihaun avulla. Aineistoksi valikoitui 12 suomen- tai englanninkielistä tieteellistä tutkimusta ja väitöskirjaa. Valikoitunut aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla syksyllä 2014.

Tulosten mukaan liikuntaa edistävät sekä asiakkaan elämäntilanteeseen, että annettuun elintapaohjaukseen ja tiedonsaantiin liittyvät asiat. Odotukset ja motiivit sekä motivaatioon myönteisesti vaikuttavat tekijät kannustavat liikkumaan. Lisäksi sosiaalinen tuki ja positiiviset liikuntakokemukset edistivät tulosten mukaan liikkumista. Liikuntaa estävinä tekijöinä esille tuli liikuntaan liittyviä negatiivisia uskomuksia, asenteita ja tunteita. Myös elämäntilanteeseen liittyvät asiat, kuten ajanpuute estivät tulosten mukaan liikkumista.

Tulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia luomaan uusia näkökulmia liikuntaan liittyviin asioihin ja näin parantamaan ohjauksen laatua. Mahdollisesti myös asiakkaat tai heidän omaisensa hyötyvät opinnäytetyön tuloksista.

The purpose of this study was to describe motivators and barriers to exercise among type 2 diabetes patients. The aim was to raise the level of information about factors associated with taking exercise. The results can be exploited not only by professionals taking care of people with type 2 diabetes, but by patients and their relatives when observing the levels of commitment to exercise.

The methods of literature review were used when making this study. The data were collected in spring 2014 from three nursing science-related databases. Manually searched data were added too. The data consisted of 12 research articles and doctoral thesis. The data were analysed in autumn 2014 with content analysis.

According to the results not only patients’ individual situations in life but instructions given by healthcare professional were factors that motivated to exercise. Likewise patients’ access to information can serve as a motivator to exercise. Expectancies, personal motives and other factors that influence one to motivate can spur people to exercise. Social support and positive exercise experiences can encourage taking more exercise. It was shown that negative attitudes, emotions and believes about exercise can serve as barriers. Patients’ individual situations in life can both help motivating and cut down the exercise.

Healthcare professionals can apply the results into high quality and functional exercise related counselling. Results might help professionals to have a more diverse way to observe exercise and related issues. Likewise patients and their relatives can benefit from the results.