Luovuuden katalysaattori : kuinka hyödyntää generatiivista tekoälyä animaatiolyhytelokuvan esituotannossa?
Kaikkonen, Lauri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023692
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GAI) hyödyntämisen etuja animaatiolyhytelokuvan esituotantovaiheessa. AI:n eli tekoälyn käyttö luovassa suunnittelussa kasvattaa jalansijaansa nopeasti, ja tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, miten se vaikuttaa työn tehokkuuteen ja luovuuteen animaatiolyhytelokuvan esituotantovaiheen näkökulmasta.
Tutkielma koostuu johdannon lisäksi viidestä luvusta. Tutkielmassa tarkastellaan generatiivisen tekoälyn perusteita ja erilaisia käyttötapoja, jotka voivat parantaa suunnittelutyön tehokkuutta ja luovuutta. Tutkielman tarkoitus on pohtia generatiivisen tekoälyn tuomia etuja ja mahdollisia haittoja myöhemmin toteutettavan animaatiolyhytelokuvan esituotantovaiheessa. Avaan tutkielmassa myös sitä, mitä kaikkea animaatioelokuvan esituotantoon kuuluu ja mihin haasteisiin siellä on mahdollista törmätä.
Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa suunnittelijoille, animaattoreille sekä taiteilijoille siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää luovassa työskentelyssä. Tutkielman tarkoitus ei ole avata yksityiskohtaisesti sitä, miten tekoäly toimii tai paneutua sen tekniseen puoleen syvemmin. Tutkielma valottaa tekoälyn roolia tulevaisuudessa ja sen vaikutusta luovassa työssä tässä innostavassa taiteen ja teknologien risteyksessä.
Tutkielma sisältää esimerkkejä generatiivisen tekoälyn käytöstä animaatiolyhytelokuvan esituotannossa, etenkin konseptikuvitusten tekoa sekä tekoälyn hyödyntämistä käsikirjoituksen luomisessa.
Tutkielmasta selviää, että generatiivinen tekoäly osoittautui arvokkaaksi työkaluksi, mutta käyttö ei ollut ihan niin suoranaista, kuin hypoteettisesti ajattelin. Kirjoitusprosessissa ja tekoälyä tutkiessani heräsin myös kysymyksiin työn ja luovuuden merkityksestä yksilötasolla, mikä muovasi suhtautumistani generatiiviseen tekoälyyn ja sen käyttöön.
Tämä tutkielma on kirjoitettu opiskelijan näkökulmasta animaatiolyhytelokuvan ohjaajan roolissa.
Tutkielma koostuu johdannon lisäksi viidestä luvusta. Tutkielmassa tarkastellaan generatiivisen tekoälyn perusteita ja erilaisia käyttötapoja, jotka voivat parantaa suunnittelutyön tehokkuutta ja luovuutta. Tutkielman tarkoitus on pohtia generatiivisen tekoälyn tuomia etuja ja mahdollisia haittoja myöhemmin toteutettavan animaatiolyhytelokuvan esituotantovaiheessa. Avaan tutkielmassa myös sitä, mitä kaikkea animaatioelokuvan esituotantoon kuuluu ja mihin haasteisiin siellä on mahdollista törmätä.
Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa suunnittelijoille, animaattoreille sekä taiteilijoille siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää luovassa työskentelyssä. Tutkielman tarkoitus ei ole avata yksityiskohtaisesti sitä, miten tekoäly toimii tai paneutua sen tekniseen puoleen syvemmin. Tutkielma valottaa tekoälyn roolia tulevaisuudessa ja sen vaikutusta luovassa työssä tässä innostavassa taiteen ja teknologien risteyksessä.
Tutkielma sisältää esimerkkejä generatiivisen tekoälyn käytöstä animaatiolyhytelokuvan esituotannossa, etenkin konseptikuvitusten tekoa sekä tekoälyn hyödyntämistä käsikirjoituksen luomisessa.
Tutkielmasta selviää, että generatiivinen tekoäly osoittautui arvokkaaksi työkaluksi, mutta käyttö ei ollut ihan niin suoranaista, kuin hypoteettisesti ajattelin. Kirjoitusprosessissa ja tekoälyä tutkiessani heräsin myös kysymyksiin työn ja luovuuden merkityksestä yksilötasolla, mikä muovasi suhtautumistani generatiiviseen tekoälyyn ja sen käyttöön.
Tämä tutkielma on kirjoitettu opiskelijan näkökulmasta animaatiolyhytelokuvan ohjaajan roolissa.