Troubleshooting the Workflow of a Next-Generation Sequencing Library Preparation
Häivälä, Elina (2024)
Häivälä, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403013678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403013678
Tiivistelmä
Sekvensointipohjaiset menetelmät ovat suosittuja monimutkaisten mikrobiyhteisöjen tutkimiseen. Yleisimmin käytössä oleva tekniikka on bakteerien 16S ribosomaalisen RNA-geenin monistustuotteiden analyysi. Kirjastojen valmistamiseen Illumina-alustoille kuuluu kohdealueen monistaminen universaalialukkeilla ja Illumina-yhteensopivien P5- ja P7-häntien kiinnittäminen amplikoneihin.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimusryhmässä, jossa on analysoitu yli 10 000 mikrobistonäytettä NGS-tekniikan avulla hyödyntäen 16S rRNA -geeniä. Tutkimusryhmällä on viime aikoina ollut haasteita NGS-tulosten laadun vaihtelun kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisia ongelmanlähteitä keskittyen pääosin NGS-kirjastojen valmistukseen liittyviin työvaiheisiin.
Työn aikana havaittiin haasteita useissa työvaiheissa. Laboratorion DNA:n konsentraatiota laskevasta kaavasta löydettiin laimennoskerroinvirhe, joka on todennäköisesti vaikuttanut PCR:n tehokkuuteen ja alukkeiden pariutumiseen keskenään. Kirjastojen puhdistusprotokollaa testatessa havaittiin, että paramagneettisiin helmiin pohjautuvan puhdistuksen aikana DNA:ta häviää odotettua enemmän olosuhteista riippumatta. DNA:n saantoprosenttia saatiin hieman parannettua muuttamalla helmien ja näytteen välistä suhdetta korkeammaksi. Kirjastojen laatua tutkittaessa Illumina-yhteensopivien P5- ja P7-häntien kiinnittymisaste havaittiin heikoksi. Kirjastojen valmistaminen kahdella erillisellä PCR-reaktiolla paransi kiinnittymisastetta, mutta ei tyydyttävälle tasolle. Syy alhaiseen kiinnittymisasteeseen vaatii lisätutkimusta. Lisäksi kirjastojen koko havaittiin lyhyemmäksi kuin odotettiin, mikä saattaa johtua ongelmista PCR:n aikana.
Opinnäytetyö tehtiin tutkimusryhmässä, jossa on analysoitu yli 10 000 mikrobistonäytettä NGS-tekniikan avulla hyödyntäen 16S rRNA -geeniä. Tutkimusryhmällä on viime aikoina ollut haasteita NGS-tulosten laadun vaihtelun kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisia ongelmanlähteitä keskittyen pääosin NGS-kirjastojen valmistukseen liittyviin työvaiheisiin.
Työn aikana havaittiin haasteita useissa työvaiheissa. Laboratorion DNA:n konsentraatiota laskevasta kaavasta löydettiin laimennoskerroinvirhe, joka on todennäköisesti vaikuttanut PCR:n tehokkuuteen ja alukkeiden pariutumiseen keskenään. Kirjastojen puhdistusprotokollaa testatessa havaittiin, että paramagneettisiin helmiin pohjautuvan puhdistuksen aikana DNA:ta häviää odotettua enemmän olosuhteista riippumatta. DNA:n saantoprosenttia saatiin hieman parannettua muuttamalla helmien ja näytteen välistä suhdetta korkeammaksi. Kirjastojen laatua tutkittaessa Illumina-yhteensopivien P5- ja P7-häntien kiinnittymisaste havaittiin heikoksi. Kirjastojen valmistaminen kahdella erillisellä PCR-reaktiolla paransi kiinnittymisastetta, mutta ei tyydyttävälle tasolle. Syy alhaiseen kiinnittymisasteeseen vaatii lisätutkimusta. Lisäksi kirjastojen koko havaittiin lyhyemmäksi kuin odotettiin, mikä saattaa johtua ongelmista PCR:n aikana.