Myötätunnon hyödyntäminen osana ihmiskeskeistä suunnitteluprosessia : myötätuntoinen suunnittelu

Abstract

Tämä opinnäytetyö keskittyy tutkimaan, miten myötätuntoa voidaan hyödyntää osana ihmiskeskeistä suunnitteluprosessia sekä mitä myötätuntoinen suunnittelu pitää sisällään. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, joka soveltuu hyvin monitieteellisten tutkimuskysymysten tarkasteluun yhdistäen teoreettista tietoa ja käytännön kokemuksia.

Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota lukijalle, joka ei ole aiemmin tutustunut myötätuntoiseen suunnitteluun tai myötätunnon käyttöön ihmiskeskeisessä suunnitteluprosessissa, kattava yleiskuva ja herättää kiinnostus hyödyntää myötätuntoa omassa arjessaan tai työssään.

Myötätunto on monitieteellinen käsite, jonka keskeisenä tarkoituksena on tuoda positiivisia muutoksia toisten ihmisten elämään. Myötätuntoisen suunnittelun avulla voimme vaikuttaa käyttäjän vuorovaikutukseen tuotteen tai palvelun kanssa, erityisesti niissä tilanteissa, joissa käyttäjä kokee voimakasta tunnesidettä. Tämä on tärkeää, kun pyritään välttämään negatiivisia tunnekokemuksia ja luomaan myönteinen käyttäjäkokemus. Myötätuntoisen suunnittelun ajattelua kuvataan kykynä analysoida, tunnistaa ja mahdollisesti toteuttaa myötätuntotekijöitä suunnitteluprosessissa.

Opinnäytetyön alussa selitetään aineistonkeruuta ja analyysimenetelmiä sekä käydään läpi lähteitä narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Kolmannessa ja neljännessä kappaleessa avataan olennaisia käsitteitä, kuten ihmiskeskeinen suunnittelu, empatia, empaattinen suunnittelu sekä myötätunto ja myötätuntoinen suunnittelu. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka myötätuntoista suunnittelua on tutkittu vielä vähän, myötätuntoinen suunnitteluprosessi osoittautuu erityisen hyödylliseksi, kun tavoitteena on suunnitella ratkaisuja heikossa asemassa tai haastavassa elämäntilanteessa oleville väestöryhmille. Kaikki riippuu kuitenkin suunnittelijoista sekä heidän kyvystään tuntea ja näyttää myötätuntoa ja nähdä suunnittelutilanteet kokonaisvaltaisemmin.

This thesis focuses on examining how compassion can be utilized as part of the human-centered design process and what compassionate design entails. The research method used in the thesis is a narrative literature review, which is well-suited for exploring multidisciplinary research questions by combining theoretical knowledge with practical experiences. The goal of the thesis is to provide readers unfamiliar with compassionate design or the use of compassion in the human-centered design process with a comprehensive overview of the subject and spark interest in applying compassion in their daily lives or work environment. Compassion is a multidisciplinary concept aimed at bringing positive changes to other people's lives. Through compassionate design, we can influence user interaction with a product or service, especially in situations where users feel a strong emotional connection. This is crucial when aiming to avoid negative emotional experiences and create a positive user experience. Compassionate design thinking is described as the ability to analyze, identify, and potentially implement compassionate elements into the design process. At the beginning of this thesis, data collection and analysis methods are explained, and sources are reviewed through a narrative literature review. Chapters two and three introduce key concepts such as human-centered design, empathy, empathetic design, as well as compassion and the compassionate design. In conclusion, it can be stated that although compassionate design has been relatively underexplored, the compassionate design process proves to be particularly useful when the goal is to design solutions for population groups in a vulnerable or challenging life situation. However, everything depends on the designers and their ability to feel and show compassion and to see design situations more comprehensively.