Sairaanhoitajien kokemuksia HERKO-toiminnan käynnistämisestä ja projektin johtamisesta
Rantanen, Riikka (2024)
Rantanen, Riikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023690
Tiivistelmä
Leikkaustoiminnan tehostamiseksi on päiväkirurgian rinnalle kehitetty yli kymmenen vuoden ajan osastohoitoa nopeampaa hoitomallia, joka mahdollistaa potilaan nopean kotiutumisen yhä isompien leikkausten jälkeen. Leikkauspotilaan hoito sujuvoituu, kun potilas-siirrot yksiköiden välillä jäävät pois. Lisäksi potilaat osallistetaan entistä vahvemmin omaan hoitoonsa leikkauksen jälkeen. Aiemmin leikkauksen jälkeen vuodeosastohoitoa vaatineet potilaat kotiutetaan suoraan leikkausyksikön heräämöstä alle 23 tuntia leikkauksesta. Tätä toimintamallia kutsutaan HERKO-toiminnaksi.
Tässä opinnäytetyössä mukana olleen sairaalan leikkausyksikössä aloitettiin HERKO-toiminta vuoden 2023 alkupuoliskolla. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää leikkaussalisairaanhoitajien kokemuksia HERKO-valmisteluprosessista ja osallisuudesta hoitoprosessin valmistelussa. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka sairaanhoitajat kokivat mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä, ja miten muutosprosessin johtaminen koettiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, kuinka valmistelu ja käyttöönottoprosessissa onnistuttiin.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna ryhmäteemahaastatteluna. Haastatteluun osallis-tui sairaanhoitajat (n = 10), jotka olivat työskennelleet leikkausyksikössä HERKO-toiminnan aloitus- ja valmisteluvaiheessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa se kategorioitiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Aineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa: toiminnan aloitus, kehittäminen, potilaslähtöisyys ja muutosjohtaminen. Nämä sisälsivät viisi yläkategoriaa ja kymmenen alakategoriaa, jotka vastasivat mahdollisimman hyvin tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat kokivat toiminnan aloitusprosessin onnistuneen hyvin. Sairaanhoitajien kokemus oli, että he saivat osallistua uuden toiminnan kehittämiseen ja käyttää omaa ammattitaitoaan laajasti hyödyksi. He kokivat myös, että heihin luotettiin koko valmisteluprosessin ajan. Sairaanhoitajat kokivat, että HERKO-prosessin valmisteluun saatiin riittävästi aikaa ja valmistelu tehtiin huolella ennen toiminnan aloittamista. Esihenkilöltä saatu tuki koettiin hyväksi, oikea aikaiseksi ja kannustavaksi. Prosessia kehitettiin vahvasti potilaan näkökulma huomioiden ja potilas haluttiin nähdä vahvassa osassa omassa leikkaushoidossaan.
Tässä opinnäytetyössä mukana olleen sairaalan leikkausyksikössä aloitettiin HERKO-toiminta vuoden 2023 alkupuoliskolla. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää leikkaussalisairaanhoitajien kokemuksia HERKO-valmisteluprosessista ja osallisuudesta hoitoprosessin valmistelussa. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka sairaanhoitajat kokivat mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä, ja miten muutosprosessin johtaminen koettiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, kuinka valmistelu ja käyttöönottoprosessissa onnistuttiin.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna ryhmäteemahaastatteluna. Haastatteluun osallis-tui sairaanhoitajat (n = 10), jotka olivat työskennelleet leikkausyksikössä HERKO-toiminnan aloitus- ja valmisteluvaiheessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jossa se kategorioitiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Aineistosta muodostettiin neljä pääkategoriaa: toiminnan aloitus, kehittäminen, potilaslähtöisyys ja muutosjohtaminen. Nämä sisälsivät viisi yläkategoriaa ja kymmenen alakategoriaa, jotka vastasivat mahdollisimman hyvin tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat kokivat toiminnan aloitusprosessin onnistuneen hyvin. Sairaanhoitajien kokemus oli, että he saivat osallistua uuden toiminnan kehittämiseen ja käyttää omaa ammattitaitoaan laajasti hyödyksi. He kokivat myös, että heihin luotettiin koko valmisteluprosessin ajan. Sairaanhoitajat kokivat, että HERKO-prosessin valmisteluun saatiin riittävästi aikaa ja valmistelu tehtiin huolella ennen toiminnan aloittamista. Esihenkilöltä saatu tuki koettiin hyväksi, oikea aikaiseksi ja kannustavaksi. Prosessia kehitettiin vahvasti potilaan näkökulma huomioiden ja potilas haluttiin nähdä vahvassa osassa omassa leikkaushoidossaan.