Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihini on parantanut työfiilistäni merkittävästi : työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisen työvuorosuunnittelun mallista Osuuskauppa Arinan matkailu- ja ravitsemisalalla
Manninen, Liisa (2024)
Manninen, Liisa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403023687
Tiivistelmä
Työntekijöiden odotukset työelämää kohtaan ovat jatkuvassa muutoksessa, ja kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Työelämässä on tällä hetkellä useiden eri sukupolvien edustajia ja jo nyt on huomattavissa, että asenteet työtä kohtaan ovat nuorilla sukupolvilla hyvin erilaiset kuin mihin on perinteisesti totuttu. Varmistaakseen kilpailukyvyn työntekijämarkkinoilla, tulee työnantajien aktiivisesti etsiä ja kehittää uusia toimintamalleja, joilla erottautua kilpailijoista.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Osuuskauppa Arina, jossa on jo useamman vuoden ajan ollut huomattavissa työntekijöiden veto- ja pitovoiman heikkeneminen. Työvoiman saatavuus on paikoin uhannut liiketoimintojen perustoimintoja sekä palveluverkoston kehittämistä. Sama haaste on tunnistettu koko S-ryhmässä ja myös valtakunnallisesti on lähdetty etsimään keinoja, joilla edesautetaan työntekijöiden saatavuutta ja pysyvyyttä. S-ryhmässä on pilotoitu keväästä 2023 lähtien yhteisöllistä työvuorosuunnittelua palveluliiketoiminnassa. Yhtenä pilotoivana yrityksenä toimii Osuuskauppa Arina. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Arinan matkailu- ja ravitsemis toimialan työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta sekä koota toimeksiantajalle yhteenveto huomioitavista asioista mahdollista toimintamallin laajempaa käyttöönottoa varten.
Työn tietoperusta koostui yksilön psykologisen pääoman, itseohjautuvuuden sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen teoriasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, haastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän työntekijää. Mukana oli työntekijöitä kaikista pilottiin osallistuvista toimipaikoista. Haastattelujen teemat valittiin tietoperustan mukaisesti kolmesta eri osa-alueesta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että kokemus yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta oli pääosin positiivinen ja sillä voi olla mahdollista vaikuttaa yksilön kokemukseen työympäristöstä. Kokemus voi kuitenkin vaihdella yksilöiden välillä. Isoimpina kokemukseen vaikuttavina tekijöinä tunnistettiin yksilön ominaisuudet, henkilökohtaisen elämäntilanteen kuormittavuus sekä yksilöstä riippumattomat ulkoiset syyt. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun koettiin pääosin helpottavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Toimintamallille toivottiin jatkoa, sillä siinä nähtiin olevan potentiaalia edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin joukko esihenkilötyöhön, työryhmään sekä prosessiin liittyviä asioita, jotka toimeksiantajan tulee huomioida toimintamallin laajemman käyttöönoton yhteydessä.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Osuuskauppa Arina, jossa on jo useamman vuoden ajan ollut huomattavissa työntekijöiden veto- ja pitovoiman heikkeneminen. Työvoiman saatavuus on paikoin uhannut liiketoimintojen perustoimintoja sekä palveluverkoston kehittämistä. Sama haaste on tunnistettu koko S-ryhmässä ja myös valtakunnallisesti on lähdetty etsimään keinoja, joilla edesautetaan työntekijöiden saatavuutta ja pysyvyyttä. S-ryhmässä on pilotoitu keväästä 2023 lähtien yhteisöllistä työvuorosuunnittelua palveluliiketoiminnassa. Yhtenä pilotoivana yrityksenä toimii Osuuskauppa Arina. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Arinan matkailu- ja ravitsemis toimialan työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta sekä koota toimeksiantajalle yhteenveto huomioitavista asioista mahdollista toimintamallin laajempaa käyttöönottoa varten.
Työn tietoperusta koostui yksilön psykologisen pääoman, itseohjautuvuuden sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen teoriasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, haastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän työntekijää. Mukana oli työntekijöitä kaikista pilottiin osallistuvista toimipaikoista. Haastattelujen teemat valittiin tietoperustan mukaisesti kolmesta eri osa-alueesta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että kokemus yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta oli pääosin positiivinen ja sillä voi olla mahdollista vaikuttaa yksilön kokemukseen työympäristöstä. Kokemus voi kuitenkin vaihdella yksilöiden välillä. Isoimpina kokemukseen vaikuttavina tekijöinä tunnistettiin yksilön ominaisuudet, henkilökohtaisen elämäntilanteen kuormittavuus sekä yksilöstä riippumattomat ulkoiset syyt. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun koettiin pääosin helpottavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Toimintamallille toivottiin jatkoa, sillä siinä nähtiin olevan potentiaalia edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin joukko esihenkilötyöhön, työryhmään sekä prosessiin liittyviä asioita, jotka toimeksiantajan tulee huomioida toimintamallin laajemman käyttöönoton yhteydessä.