Palkanlaskijan rooli tulevaisuudessa
Heikkinen, Aurora (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403124184
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, millä tavoin palkanlaskijoiden työnkuva on muuttunut. Työssä tutkittiin, kuinka automaatio on helpottanut työskentelyä palkkahallinnossa. Työn tärkeimpään kysymykseen, millainen tulee olemaan palkanlaskijan rooli tulevaisuudessa vastattiin.
Työn johdannossa käytiin läpi oleelliset asiat työstä ja sen toteutuksesta. Työn viitekehyksessä paneuduttiin palkka- ja henkilöstöhallintoon yleisesti. Lisäksi tarkasteltiin palkanlaskentaa ohjaavia lakeja, säädöksiä sekä työehto- ja työsopimuksia. Työssä perehdyttiin palkanlaskennan muutokseen tutkimalla menneisyyttä, nykyhetkeä ja pohtimalla tulevaisuutta.
Opinnäytetyössä esiteltiin palkanlaskentaohjelmistoja yleisesti. Lisäksi työssä keskityttiin palkanlaskentaohjelmistoja tarjoaviin yrityksiin ja heidän ohjelmistoihinsa. Palkanlaskennan suurimpaan muutokseen on johtanut ohjelmistojen kehitys.
Palkanlaskijan roolia tulevaisuudessa tutkittiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksessa haastateltiin palkanlaskijana yhdestä kuuteentoista vuotta työskennelleitä henkilöitä. Tutkimuksella saatiin alan ammattilaisten näkökulmia alalla tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksen tulokset tukivat taustatutkimuksessa esitettyä palkanlaskennan muutosta.
Haastateltavat omasivat hyvän käsityksen, millaisia muutoksia palkanlaskennassa on tapahtunut. Tärkeimpänä muutoksena havaittiin, ettei palkanlaskijoiden työaika nykypäivänä kulu rutiininomaisiin työtehtäviin. Automaation kehityksen suurimpana ongelmana nähtiin palkanlaskennan kokonaisprosessin ymmärryksen heikkeneminen. Tulevaisuudessa palkanlaskijoiden uskotaan voivan keskittyä pääasiassa asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
Johtopäätöksissä vastattiin tutkimuskysymyksiin ja esitettiin ratkaisuja tutkimusongelmaan. Työn luotettavuutta heikensivät haastateltavien pieni määrä ja yhdenmukaiset taustat.
Työn johdannossa käytiin läpi oleelliset asiat työstä ja sen toteutuksesta. Työn viitekehyksessä paneuduttiin palkka- ja henkilöstöhallintoon yleisesti. Lisäksi tarkasteltiin palkanlaskentaa ohjaavia lakeja, säädöksiä sekä työehto- ja työsopimuksia. Työssä perehdyttiin palkanlaskennan muutokseen tutkimalla menneisyyttä, nykyhetkeä ja pohtimalla tulevaisuutta.
Opinnäytetyössä esiteltiin palkanlaskentaohjelmistoja yleisesti. Lisäksi työssä keskityttiin palkanlaskentaohjelmistoja tarjoaviin yrityksiin ja heidän ohjelmistoihinsa. Palkanlaskennan suurimpaan muutokseen on johtanut ohjelmistojen kehitys.
Palkanlaskijan roolia tulevaisuudessa tutkittiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksessa haastateltiin palkanlaskijana yhdestä kuuteentoista vuotta työskennelleitä henkilöitä. Tutkimuksella saatiin alan ammattilaisten näkökulmia alalla tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksen tulokset tukivat taustatutkimuksessa esitettyä palkanlaskennan muutosta.
Haastateltavat omasivat hyvän käsityksen, millaisia muutoksia palkanlaskennassa on tapahtunut. Tärkeimpänä muutoksena havaittiin, ettei palkanlaskijoiden työaika nykypäivänä kulu rutiininomaisiin työtehtäviin. Automaation kehityksen suurimpana ongelmana nähtiin palkanlaskennan kokonaisprosessin ymmärryksen heikkeneminen. Tulevaisuudessa palkanlaskijoiden uskotaan voivan keskittyä pääasiassa asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
Johtopäätöksissä vastattiin tutkimuskysymyksiin ja esitettiin ratkaisuja tutkimusongelmaan. Työn luotettavuutta heikensivät haastateltavien pieni määrä ja yhdenmukaiset taustat.