Puhallusasennon vaikutus spirometriatutkimuksen tulokseen

Abstract

Spirometriatutkimus on tärkein yksittäinen keuhkojen toimintakoe ja sitä käytetään keuhkojen toimintakykyyn vai-kuttavien sairauksien diagnostiikassa ja vaikeusasteen arvioinnissa. Sen avulla mitataan keuhkojen tilavuutta ja tuuletuskykyä. Spirometriatutkimuksia tehdään Suomessa lisääntyvässä määrin noin 500 000 vuodessa. Suomessa tehtyjen spirometrialaatututkimusten mukaan tutkimuksen suorittamisessa esiintyy edelleen puutteita.

Opinnäytetyön aihe oli ”Puhallusasennon vaikutus spirometriatutkimuksen tulokseen”, jota toimeksiantaja, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö, halusi selvittää. Opinnäytetyön tarkoi-tuksena oli tutkia, onko virheellisellä puhallusasennolla vaikutusta spirometriatutkimuksen tulokseen. Tavoitteena oli saada lisää tutkimustietoa aiheesta, jotta saataisiin selville, onko spirometriatutkimuksen aikana tarpeellista kiinnittää enemmän huomiota tutkittavan puhallusasentoon.

Opinnäytetyön tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui 50 tutkittavaa. Tutki-muksessa verrattiin huonoryhtisessä istuma-asennossa ja vuoteessa puoli-istuvassa asennossa suoritettujen spiro-metriapuhallusten tuloksia suositustenmukaisessa puhallusasennossa suoritetun spirometriatutkimuksen tuloksiin.

Spirometriapuhallukset suoritettiin Medikro Windows -spirometrialaitteella. Tarkasteltaviksi suureiksi valittiin ylei-simmät spirometriasuureet: FVC, FEV1, FEV1/FVC, PEF, MEF50 ja MEF25. Eri asennoissa mitattujen spirometriasuureiden keskiarvojen perusteella laskettiin asennoista johtuva keskimääräinen muutos ja muutosprosentti. Laskettujen muutosten tilastollinen merkitsevyys arvioitiin parittaisella t-testillä.

Tutkimustulos osoitti, että huonoryhtisellä ja puoli-istuvalla puhallusasennolla on vaikutusta spirometriatutkimuksen tulokseen. Huonoryhtisessä puhallusasennossa spirometriasuureiden arvot erosivat vain vähän suositustenmukaisessa asennossa suoritetun puhalluksen arvoista. Tilastollisesti merkitseviä eroja ilmeni FVC:ssa ja PEF:ssa, jotka olivat huonoryhtisessä asennossa matalampia. Vuoteessa puoli-istuvassa puhallusasennossa saadut tulokset olivat kaikissa mitatuissa suureissa matalampia verrattuna suositustenmukaisessa puhallusasennossa saatuihin tuloksiin. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä kaikissa suureissa lukuun ottamatta FEV1/FVC-arvoa. Puhallusasentojen keskiarvojen väliset erot olivat pieniä ja niiden kliinistä merkitsevyyttä oli vaikea arvioida.

Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan tutkimuksen toistamista suuremmalla otoskoolla, tutkimalla eri puhallusasentoja ja tutkimalla puhallusasennon vaikutusta spirometriatutkimuksen tulokseen sekä terveillä että keuhkosairauksia sairastavilla henkilöillä.

Spirometry is the most important single pulmonary function test, and it is used to diagnose pulmonary diseases and also to estimate the difficulty of these diseases. Lung volume and ventilation capacity can be measured by spirometry. In Finland, about 500 000 spirometry test are performed per year. Finnish spirometry quality researches show that there are still some deficiencies with regard to performing the spirometry test.

The subject of the thesis was "The effects of blowing positions to spirometry results" and this thesis was commisioned by Kuopio University Hospital, Clinical Physiology and Nuclear Medicine. The purpose of this study was to examine how the incorrect blowing positions impact spirometry results. The aim was to get more data on the subject to find out is it necessary to pay more attention to the blowing position during the spirometry test.

The thesis was carried out as a quantitative research. In the research there were 50 participants. In the study spi-rometry results were measured in a slumped sitting position and a half-sitting position and these results were compared to the results which were measured in a recommended sitting position.

Spirometry results were measured using the Medikro Windows spirometer.The most common spirometry variables were compared in the research: FVC, FEV1, FEV1/FVC, PEF, MEF50 and MEF25. Mean change and percentage change between different positions were calculated by using the averages of measured spirometry variables. Statistical significance was calculated by using a paired t-test.

The research results indicated that the slumped sitting position and half-sitting position have effects on the spirometry results. Measured values of spirometry variables in a slumped sittting position differed only slightly from the values which were measured in a recommended sitting position. Statistical significant differences were observed in FVC and PEF which were lower in a slumped sitting position. All the measured values were lower in a half-sitting position than in a recommended sitting position. The differences were statistically significant in all measured variables, except the FEV1/FVC-value. Differences were very minor/slight between the averages of different blowing positions and the clinical significance of the differences were difficult to assess.

In the future the research could be repeated by using a larger sample size, examining different blowing positions and examining the effects of a blowing position to spirometry results using both healthy people and people with lung diseases.