"LIIKUNTA ON HYVÄ IHMISELLE" : Seniorikerho osana erityisliikuntapalveluita

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Rovaniemen kaupungin erityisliikuntapalveluiden järjestämää ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille suunnattua liikunnallista Seniorikerhoa, sekä selvitetty kerholaisten omakohtaisia kokemuksia kerhosta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa ikääntymisestä, kehitysvammaisuudesta ja liikunnan merkityksestä ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Työn tutkimustehtäväksi muodostuivat seuraavat ongelmat: Mitkä syyt vaikuttavat Seniorikerhossa käymiseen? Mitä hyötyä seniorikerholaiset kokevat kerhosta saavansa?

Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia ja strukturoitua haastattelua. Haastattelut on suoritettu käyttäen apuna keskustelumattomenetelmää (Talking mats). Keskustelumattomenetelmää on käytetty haastatteluissa puhetta tukevan kommunikoinnin apuvälineenä. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistopohjaista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa kerholaisten kerhossa käymisen tärkeimmiksi syiksi nousivat liikunnan harrastaminen ja erilaiset liikuntalajit, ystävät ja tuttavat, juttuseura sekä mielekkään tekemisen lisääntyminen. Kerholaiset kokivat Seniorikerhon hyödyttävän viikoittaisen liikunnan määrän lisääntymisessä, mielialan kohenemisessa, laihtumisessa sekä yleisen vireystilan parantumisessa.

Seniorikerho on tuonut iloa ja virkistystä, sekä liikunnan riemua kerholaisille ja lisännyt mielekästä tekemistä ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten arkeen. Seniorikerhon avulla kerholaiset ovat voineet pitää yllä sosiaalisia kontaktejaan, kehittää toimintakykyään sekä kerätä terveysliikuntasuositusten mukaista viikoittaista terveysliikunta-annosta. Seniorikerho on toiminut hyvänä työkaluna ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten merkitykselliseen toimintaan osallistumisessa ja näin ollen parantanut heidän elämänlaatuaan. Näyttää, että vaikka viikoittainen Seniorikerho ei ole pystynyt vaikuttamaan kerholaisten kaikkiin liikunta- ja terveystottumuksiin, se on osaltaan lisännyt viikoittaista liikunta-aktiivisuutta ja toiminut kerholaisten terveyden edistämisessä.

In this thesis I have studied a senior sporting club for intellectually disabled people, which is organized by the adapted physical activity services in the city of Rovaniemi. I have concentrated on club members’ personal experiences of the subject. The aim of this thesis was to collect information about aging, intellectual disabilities and the significance of exercise in the comprehensive functional capacity of aging intellectually disabled people. The thesis concentrates on the following topics: What motives do people have for attending the club? How do they experience to have benefitted from it?

This thesis is a qualitative research, using participant observing and structured interview as methods of collecting data. The interviews were executed by using the Talking Mats communication tool. The communication tool was used as a means of augmentative communication. The method used was data oriented content analysis.

In the course of the study it became apparent that the most important reasons for attending the senior club for the informants were the possibility to try different sports, meet friends and acquaintances, have someone to communicate with and increase the amount of meaningful activities in life. The members of the club saw that the senior club was beneficial in increasing the weekly amount of exercise, enhancing the general vitality and mental state and helping in weight loss.

The senior club has increased the amount of meaningful activities and joyful experiences in the daily lives of the senior intellectually disabled people that took part in the study. With the help of the senior club the participants have been able to have more social contacts, improve their functional ability and achieve the recommended amount of weekly exercise. The senior club has been a practical tool in helping the senior intellectually disabled people in attending meaningful activities and thus improving their quality of life. It is evident that although the weekly senior club has not been able to have an impact on all sporting and health habits, it has for its part increased the weekly amount of exercise and contributed in enhancing the health of the club members.