HEA-hankkeen ruokaosaprojekti: Ikääntyneiden ruokailun toteutuminen Loppukiri -senioriyhteisössä
Lummelehto, Heidi (2014)
Lummelehto, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316338
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Loppukiri-senioriyhteisön ruokailun toteutumista. Aiheesta kirjoittamisen mahdollisti osallistuminen EU-rahoitteisen HEA-hankkeen ruokaosaprojektiin keväällä 2012.
Yhteisruokailun toteutumista tarkasteltiin haastatteluilla, erilaisilla kyselyillä, aterioiden ravintosisältöjen laskemisella sekä tekemällä havaintoja viiden läsnäolopäivän aikana. Vapaaehtoiset asukkaat pitivät kahden viikon ajan ruokapäiväkirjaa Kalorilaskuri-nettiohjelman avulla. Ruokapäiväkirjojen tietojen avulla laskettiin vapaaehtoisten ravintoainesaannit ja verrattiin niitä iäkkäiden ravitsemussuosituksiin. Kaikille vapaaehtoisille tehtiin henkilökohtaiset palautteet, joissa kerrottiin toteutuneet saannit, ravitsemussuositukset ja ohjeita mahdollisten alitusten tai ylitysten korjaamiseksi.
Ruokapäiväkirjojen tuloksista ilmeni, että D-vitamiinia ei saatu riittävästi ruoasta, joten D-vitamiinilisän käyttöä suositeltiin kaikille osallistuneille. Myöskään proteiinin ja hiilihydraatin sekä juomina nautittujen nesteiden saannit eivät saavuttaneet suositusten mukaisia tasoja. Kuidun saanti oli vapaaehtoisilla asukkailla erinomaisella tasolla.
Loppukiri-senioriyhteisön yhteisruokailun toteutukseen ja ruokaan oltiin tyytyväisiä. Ainoita huolenaiheita olivat keittiötiimin jäsenten jaksaminen. Loppukiri-senioriyhteisön yhteisöllisyyden tärkeimpiä asioita on ruoanlaitto, joka rytmittää päivää ja tuo sosiaalisuuden uudelle tasolle. Kiinnostus ruoanlaitosta, raaka-aineista ja ravitsemuksesta lisäävät ravitsemuksellista hyvinvointia. Insinöörityö tuo esille, että yhteisöllisyydellä ja ravitsemuksella on merkitystä iäkkään hyvinvointiin. Insinöörityön avulla voi myöhemmin nostaa esille, kuinka jo kerran opitulla ja osittain unohdetulla yhteisöllisyydellä saadaan iäkkäiden elämäntapa aktiiviseksi ja hyvinvointi paremmaksi.
Yhteisruokailun toteutumista tarkasteltiin haastatteluilla, erilaisilla kyselyillä, aterioiden ravintosisältöjen laskemisella sekä tekemällä havaintoja viiden läsnäolopäivän aikana. Vapaaehtoiset asukkaat pitivät kahden viikon ajan ruokapäiväkirjaa Kalorilaskuri-nettiohjelman avulla. Ruokapäiväkirjojen tietojen avulla laskettiin vapaaehtoisten ravintoainesaannit ja verrattiin niitä iäkkäiden ravitsemussuosituksiin. Kaikille vapaaehtoisille tehtiin henkilökohtaiset palautteet, joissa kerrottiin toteutuneet saannit, ravitsemussuositukset ja ohjeita mahdollisten alitusten tai ylitysten korjaamiseksi.
Ruokapäiväkirjojen tuloksista ilmeni, että D-vitamiinia ei saatu riittävästi ruoasta, joten D-vitamiinilisän käyttöä suositeltiin kaikille osallistuneille. Myöskään proteiinin ja hiilihydraatin sekä juomina nautittujen nesteiden saannit eivät saavuttaneet suositusten mukaisia tasoja. Kuidun saanti oli vapaaehtoisilla asukkailla erinomaisella tasolla.
Loppukiri-senioriyhteisön yhteisruokailun toteutukseen ja ruokaan oltiin tyytyväisiä. Ainoita huolenaiheita olivat keittiötiimin jäsenten jaksaminen. Loppukiri-senioriyhteisön yhteisöllisyyden tärkeimpiä asioita on ruoanlaitto, joka rytmittää päivää ja tuo sosiaalisuuden uudelle tasolle. Kiinnostus ruoanlaitosta, raaka-aineista ja ravitsemuksesta lisäävät ravitsemuksellista hyvinvointia. Insinöörityö tuo esille, että yhteisöllisyydellä ja ravitsemuksella on merkitystä iäkkään hyvinvointiin. Insinöörityön avulla voi myöhemmin nostaa esille, kuinka jo kerran opitulla ja osittain unohdetulla yhteisöllisyydellä saadaan iäkkäiden elämäntapa aktiiviseksi ja hyvinvointi paremmaksi.