Tanssi- ja liiketerapia osana psykofyysistä fysioterapiaa : asiakkaiden kokemuksia 3 kuukauden tutkimusjakson ajalta

Abstract

Psykofyysisessä fysioterapiassa edistetään ihmisen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Sen keskeisenä ajatuksena on, että keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Psykofyysisen fysioterapian tavoitteena on, että ihminen oppii hyväksymään kehonsa ja aistimaan ja tulkitsemaan sen välittämiä viestejä. Psykofyysisen fysioterapian osana voidaan käyttää tanssi- ja liiketerapiaa. Tanssiterapia luokitellaan ekspressiivisten terapioiden ryhmään ja sen tavoitteena on saavuttaa liikkeen ja tanssin kautta kehon ja mielen tasapaino.

Tämän kvalitatiivisin menetelmin toteutetun opinnäytetyön tavoitteena on tarkentaa tietämystä psykofyysisestä fysioterapiasta ja tanssi- ja liiketerapiasta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää asiakkaiden subjektiivisia kokemuksia saamastaan psykofyysisestä fysioterapiasta, jonka osana on käytetty tanssi- ja liiketerapiaa sekä tutkia onko 3 kuukauden tutkimusjaksolla vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun. Tutkimusjakso sijoittui ajalle 1.8.–31.10.2014 ja toteutettiin yhteistyössä fysioterapeutti Tuija Laineen kanssa hänen toimitiloissaan Järvenpäässä. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin yhteistyökumppanin asiakaskunnasta ja lopullinen tutkimusdata saatiin kerättyä neljältä naisasiakkaalta. Subjektiivisten terapiakokemusten kartoittamisen tutkimusmittarina käytettiin yhteistyökumppanin kanssa laadittua kyselylomaketta, joka sisälsi sekä VAS-jana tyyppisiä kysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselomake täytettiin terapiakerran aluksi ja lopuksi. RAND-36 mittaria käytettiin tutkimusjakson alku- ja loppututkimuksena mittaamaan koettua elämänlaatua.

Terapiakertoja kertyi kaikilta asiakkailta yhteensä 13. Suurin muutos asiakkaiden subjektiivisissa kokemuksissa tapahtui keskimääräisesti tarkasteltuna jännittyneisyydessä: asiakkaat kokivat terapian jälkeen kehonsa rentoutuneemmaksi. Asiakkaat kokivat keskimääräisesti myös kehotietoisuutensa lisääntyneen, vireystilan kohonneen ja kivun lievittyneen jonkin verran. Avoimissa kysymyksissä asiakkaat kuvailivat terapian sisältäneen kosketusta, hengityksen ohjausta ja liikettä. Asiakkaat kokivat lisäksi terapian pääosin merkitykselliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Elämänlaadussa keskimääräisesti tarkasteltuna suurin positiivinen muutos tapahtui psyykkisessä roolitoiminnassa. Huomioon otettavia muutoksia tapahtui myös fyysisen toimintakyvyn ja fyysisen roolitoiminnan osa-alueilla. Yllättävää tuloksissa oli, että koetussa terveydessä ei tapahtunut muutoksia lainkaan tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida vetää yleisiä johtopäätöksiä, mutta se antaa aihetta jatkotutkimuksille.

Mind and body have a seamless connection. Psycho-physical physiotherapy uses knowledge of this to increase one’s ability to function comprehensively. The main goal in psycho-physical physiotherapy is that a person learns to accept their body, to sense and to interpret their own body language. Dance and movement therapy can be used as a part of psycho-physical physiotherapy. Dance therapy is an expressive form of therapy and its main goal is to help the person to achieve balance between body and mind by using movement and dance.

The goal of this thesis is to increase the knowledge of psycho-physical therapy and dance and movement therapy. The purpose of this qualitative research is to get information about customers’ subjective experiences of dance therapy as a part of psycho-physical physiotherapy and to research whether this three-month period had an effect on one’s quality of life. The research took place from 1st Aug to 31st Oct 2014 and was carried out in co-operation with physiotherapist Tuija Laine at her clinic in Järvenpää. The inclusion criteria were that all of the examinees, four females, were her customers. We created a questionnaire to examine the subjective experiences in co-operation with our partner. The questionnaire was filled in at the beginning and at the end of each therapy session and it included both linear and open questions. The RAND-36-quality of life meter was used at the beginning and at the end of the study period.

There were 13 therapy sessions in total. In average, the biggest changes in customers’ experiences were found in the body relaxation rate. Customers also experienced that their alertness and body consciousness increased and pain decreased. The methods being used in the therapy, described by the customers, were touch, breathing guidance and movement. The customers reported that the therapy was an efficient and positive experience. In average, the biggest positive change in quality of life was found in psychical role activity. There were also positive changes in physical functioning and physical role activity. A surprising finding was that there were no changes in the examinees’ experience of their own health. The results are not generalizable, so further studies are needed.