Mielen voimaa – Mentaaliharjoittelun hyödyntäminen vasta-alkajien soitonopetuksessa

Abstract

Olen esiintyvänä pianistina todennut, että mentaaliharjoittelu parantaa muusikon osaamista erittäin monella tasolla. Opinnäytetyössäni tutkin voiko mentaaliharjoittelua hyödyntää myös lasten ja vasta-alkajien musiikin opiskelussa – ja millaisissa annoksissa harjoittelu on motivoivaa ja mielekästä. Tässä opinnäytetyössä määrittelen vasta-alkajan sellaiseksi henkilöksi, joka on opiskellut musiikkia alle kaksi vuotta. Vasta-alkaja ei siis ole henkilö, joka opiskelee ihka ensimmäisiä kappaleitaan.

Tämän työn kirjoittamishetkellä olen toiminut soitonopettajan tehtävissä Kirkkonummen musiikkiopistossa ja tutkinut mentaaliharjoittelun mahdollisuuksia opetustyössäni. Videoin opetustani, ja esittelen tästä aineistosta poimimiani mentaaliharjoittelutilanteita havainnollistavina esimerkkeinä siitä, kuinka vasta-alkajien kanssa voi mentaaliharjoitella. Videokuvattaville soittotunneille osallistui neljä 9–12 -vuotiasta oppilasta, ja materiaalia syntyi yhteensä kahdeksan tunnin verran. Oppilaat olivat kuvaushetkellä mentaaliharjoitelleet kanssani noin kaksi kuukautta.

Monet opinnäytetyön esimerkit liittyvät pianonsoittoon, mutta uskon että mentaaliharjoittelu soveltuu kaikkien muusikoiden, myös laulajien työmenetelmäksi. Esittelemäni metodit soveltuvat vasta-alkajien lisäksi myös ammattilaisille.

Olen tämän työn myötä tullut siihen johtopäätökseen, että mentaaliharjoittelu on sovellettavissa lasten ja vasta-alkajien opetukseen. Tärkeimmät mentaaliharjoittelun edellytykset ovat hyvä keskittymiskyky ja se että harjoiteltavista asioista osataan luoda tarkka mielikuva. Nuottien symboliikka tulee olla oivallettu, ja harjoittelijan on tiedettävä, miten esimerkiksi koskettimisto jäsentyy. On tärkeää, että opettaja osallistuu mentaaliharjoittelutilanteeseen esittämällä oppilaalle kysymyksiä ja antamalla hänelle selkeitä ohjeita. Vaikka oppilaan sisäinen korva ei olisikaan vielä kovin kehittynyt, mentaaliharjoittelusta voi silti olla hänelle merkittävää hyötyä esimerkiksi ulkoa oppimisessa ja epäselvien alueiden hahmottamisessa.

Toivon, että työni innoittaa muusikoita ja opettajia hyödyntämään mentaaliharjoittelua jokapäiväisessä työskentelyssään.

As a performing pianist I have noticed that mental practice improves one’s musicianship in many ways. In my Bachelor’s thesis I explore, if mental practice can also be used as a learning method with beginner musicians and if so, what would be the appropriate amount of mental practice for the method to be motivating and interesting for the student. I define a beginner as a person who has studied music for less than two years. In this thesis, I focus on beginners who are able to read music.

While writing the thesis, I was working as a piano teacher at the Kirkkonummi Music Institute. With the permission of the students and the Music Institute, I video recorded eight hours of my teaching. I use some of the mental practicing situations from the video material as examples of how to do mental practicing with students. The students were from 9 to 12 years old, and had been doing mental practicing for about two months before starting the recordings. Unfortunately I am not allowed to publish the videos, but I will carefully explain how I practiced with the students and what I discovered during the lessons.

Many of the examples are connected to piano playing. However, I believe mental practicing can be used also by all other instrumentalists, including singers. All the methods I introduce can be used by professionals as well.

My conclusion is that mental practicing can be adapted for beginner musicians. It is necessary that the student has a good ability to concentrate and that he can create a specific mental image of the musical elements he is practicing. One needs to know how to read musical notation and know how the keyboard or the fingerboard is structured. It is important that the teacher takes part in the student’s practicing by asking questions and giving clear instructions. Even if the student’s inner ear has not yet developed much at all, mental practice can still be beneficial for improving the memory and those parts of the music that seem to be unclear for the student.

I hope that this work can inspire musicians and teachers to use mental practice on a daily basis.