LASTEN ELÄMÄSSÄ TAPAHTUVAN LÄHEISVÄKIVALLAN TUNNISTAMISEN JA SIIHEN PUUTTUMISEN MENETELMIÄ PÄIVÄKODISSA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla päiväkodin työntekijöiden käyttämiä menetelmiä tunnistaa ja puuttua lasten elämässä tapahtuvaan läheisväkivaltaan. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa varhaiskasvatukseen olemassa olevista läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen keinoista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten mukaan päiväkodin henkilöstö tunnisti läheisväkivaltaa lapsen käyttäytymisen, vanhemman käyttäytymisen tai ulkopuolisen kertoman perusteella. Läheisväkivaltaan puuttumisen menetelmiä olivat tiimityö, johtajan kanssa keskusteleminen, moniammatillinen yhteistyö, asian puheeksiottaminen vanhemman kanssa sekä lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Lapsen kokeman läheisväkivallan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmeni tuloksista. Näitä ovat tiimityöskentely ja työntekijöiden keskinäinen avoimuus, kasvatuskumppanuuden toteutuminen, vastuuaikuismalli, tiedonkulun sujuvuus, työkokemus, koulutuksesta saatu tieto, resurssien vähyys ja jatkuva kiire. Tuloksista on havaittavissa, että päiväkotien henkilökunnalla on erilaisia kokemuksia siitä, kuinka läheisväkivaltatapauksiin puututaan, ja kuinka kuormittava ilmiö lasten elämässä tapahtuva läheisväkivalta on päiväkotiarkea ja työntekijöiden jaksamista ajatellen.

Johtopäätöksenä on, että lasten elämässä tapahtuva läheisväkivalta vaikuttaa merkittävästi päiväkotiarkeen, ja sitä kautta myös lasten, heidän perheidensä ja myös päiväkodin työntekijöiden hyvinvointiin. Läheisväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen menetelmiä tulisi kehittää, ja työntekijöille tulisi tarjota lisäkoulutusta ja tietoa läheisväkivallan vaikutuksista, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.

The aim of this thesis was to describe the experiences of kindergartens personnel concerning the ways to recognise and interfere with domestic violence happening in children’s lives. Our aim was to produce up-to-date information for early childhood education about existing methods to recognise and interfere with domestic violence happening in children’s lives and also to bring out this subject to general discussion.

Our thesis was a qualitative study. Five members of personnel from two different kindergartens in Northern Finland were interviewed in two groups. The data collected from the interviews were analysed using data-based content analysis.

The results of our study showed that kindergartens personnel recognised domestic violence happening in children’s lives from child’s behaviour, parent’s behaviour or when told about it by a neutral person. The results of our study also showed the methods of interfering with domestic violence in children’s lives. These methods were teamwork, discussion with the director of kindergarten, multiprofessional work, bringing the subject up to discussion and making the child welfare notification. The results of our study showed, that kindergartens personnel have different kinds of experiences concerning the ways of interfering with domestic violence happening in children’s lives. They also have different kinds of experiences about how straining the phenomena of domestic violence can be when it comes to their own welfare at work.

According to our results it seems, that domestic violence happening in children’s lives has a significant impact on everyday routine in kindergarten, children’s and their families’ welfare and also personnel’s welfare at work. Methods of recognising and interfering with domestic violence in children’s lives should be improved. Also personnel of the early childhood education should be offered more information and education concerning the effects of domestic violence on children and recognising and interfering with it.