Omahoitaja sijoitetun nuoren elämänhallinnan tukena

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisena Naulakallion lastenkotiin sijoitettujen nuorten elämänhallinta näyttäytyy, sekä miten tärkeä henkilö omahoitaja on nuorten elämänhallinnan kannalta. Halusimme selvittää nuorten kokemusten perusteella, millä keinoin omahoitaja on tukenut nuorten elämänhallintaa ja miten elämänhallinnan tukemisessa on onnistuttu.

Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus. Keräsimme aineiston haastattelemalla viittä Naulakallion lastenkodin nuorta. Nuoret olivat iältään 16-17-vuotiaita ja jokaisella heistä oli ollut sama omahoitaja vähintään vuoden. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Teemoina olivat omahoitajasuhde, minäkuva ja itsetunto, persoonallisuus sekä elämänhallinnan tunne. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tulosten perusteella sijoitettujen nuorten elämänhallinta on melko hyvä. Omahoitaja on nuoren elämänhallinnan kannalta tärkeä henkilö, mikäli nuori kokee suhteen omahoitajaan läheiseksi. Omahoitajan ja nuoren välisen suhteen läheisyys vaikuttaa oleellisesti siihen, minkälaiset mahdollisuudet omahoitajalla on nuoren elämänhallintaa tukea. Mikäli suhde on läheinen, nuori ottaa omahoitajan tarjoaman avun ja tuen paremmin vastaan ja käyttää tätä aktiivisemmin psyykkisen työn apuna. Läheisyyden saavuttamisessa avainasemassa ovat henkilökemiat, eli se, miten hyvin nuoren ja omahoitajan persoonallisuudet kohtaavat.

Omahoitajan olisi hyvä keskustella nuoren kanssa siitä, mitkä asiat elämänhallintaan vaikuttavat ja miten elämänhallinnan tunnetta voisi parantaa. Vastaavasti olisi tarpeen keskustella myös siitä, mitkä asiat vaikuttavat elämänhallintaa heikentävästi. Selkeämmän minäkuvan saaminen edesauttaisi nuoren identiteetin kehitystä ja sitä kautta vahvistaisi nuoren elämänhallinnan tunnetta.

The purpose of our final thesis was to examine the life coping of young people placed in Naulakallio children’s home, and to find out how important a key worker is in terms of young people’s coping. We wanted to find out, based on young people’s experiences, how the key worker has supported their coping, and how the key worker has succeeded in this task.

The study was carried out as a qualitative study. The data was gathered by interviewing five young people living in Naulakallio children’s home. The interviewees were aged be-tween 16 to 17 years old. The interviews were carried out as theme interviews. The themes were the relationship between the key worker and the young person, self-image and self-esteem, personality, and coping in life. The analysis was carried out by classifying the data into different themes.

The results showed that the young people placed in Naulakallio children’s home are coping relatively well. The key worker is an important person in terms of young people’s coping, provided that the young person experiences the relationship between them as close. The closeness of the relationship between the young person and the key worker determines what kinds of chances the key worker has in supporting the young person. If the relation-ship is close, the young person is more willing to accept the key worker’s support and utiliz-es it as means of psychological coping. The personal chemistry between the key worker and the young person is essential in forming a close relationship.

The key worker should discuss the factors affecting life coping with the young person, and how to improve the coping ability. Furthermore, it is important to bring about factors that weaken one’s coping ability. Acquiring a clearer self-image supports the young person’s identity development, and hence improves coping.