Muistisairaan omaisen tuen tarpeen kartoitus Vaasan seudun Muistiyhdistyksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa muistisairaiden omaisten tuen tarvetta Vaasan seudun Muistiyhdistyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia apukeinoja omaiset ja omaishoitajat tarvitsevat oman arkensa helpottamiseksi sekä mitä mieltä vastaajat ovat Vaasan seudun Muistiyhdistyksen tarjoamasta toiminnasta. Kysymyksissä tuli myös ilmi, kuinka paljon vastaajat ovat yhdistyksen toiminnassa mukana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui muistisairauksista, omaisten apu- ja tukimuodoista sekä omaisten ja omaishoitajien erilaisista rooleista. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena sekä kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla 30:ltä Vaasan seudun Muistiyhdistyksen omaiselta, joiden sairastuneet omaiset kävivät yhdistyksen päivätoiminnassa. Tutkimukseen vastasi 21 vastaajaa, joista 5 oli omaishoitajia ja 16 omaisia. Vastausprosentti oli 70. Tutkimustulosten perusteella omaiset ja omaishoitajat ovat tyytyväisiä Vaasan seudun Muistiyhdistyksen toimintaan, sillä palaute oli positiivista. Omaiset eivät ole niin paljon yhdistyksen toiminnassa mukana kuin omaishoitajat. Vapaa-aikaa koettiin olevan liian vähän, sillä muistisairas tarvitsee paljon apua ja tukea, jopa ympäri vuorokauden. Apu- ja tukimuotoja yhdistys tarjoaa tarpeeksi, mutta kunnalta toivottiin enemmän apuja.

The purpose of this thesis was to find out what kind of help the relatives of a person suffering from a memory disorder need. The aim was to find out what kind of methods could be useful among the relatives and the carers in order to make the everyday life easier and how the memory disorder association in Vaasa could provide this help. Also the relatives´ and carers´ opinion of the services was asked. The theoretical frame deals with memory disorders, support and helping methods and the different roles of relatives and carers. The research was both qualitative and quantitative. The material was collected with a questionnaire among 30 relatives in Vaasa memory disorder association. The relatives of these respondents participated in the activities of the association. The study was responded by 21 relatives, five carers and 16 relatives. The response rate was 70%. Based on the results, both the relatives and carers are satisfied with the activities of memory disorder association in Vaasa. The results also show, that the relatives are not as active members of the association as the carers are. The respondents felt that there was too little leisure time since a person with a memory disorders needs a lot of help and support, sometimes around the clock. The respondents felt that the association provides enough help and support but the municipal could be more active and offer more help.