Tyytyväisyystutkimus vaasalaisessa päiväkodissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää vaasalaisen päiväkodin työntekijöiden ja vanhempien tyytyväisyyttä päiväkodin eri osa-alueisiin. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi mihin vastaajat ovat tyytyväisiä, ja mitä ja miten toimintaa tulisi kehittää. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli vertailla työntekijöiden ja vanhempien välisiä mielipide-eroja. Tutkimuksen lähtökohtana on Eeva Hujalan 1995 varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla, jotka on luotu varhaiskasvatuksen laadunhallintamallin pohjalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa kvalitatiivinen osuus toteutettiin avoimilla kysymyksillä ja kvantitatiivinen osuus likert-asteikolla. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemmat ja työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin eri osa-alueisiin, yleisesti vanhemmat hiukan tyytyväisempiä kuin työntekijät. Päiväkodin kehittämis- ja tyytyväisyyskohteista oli löydettävissä yhteisiä teemoja molemmissa vastaajaryhmissä, joten voidaan olettaa, että vastaajaryhmät olivat melko samaa mieltä siitä mihin ovat tyytyväisiä ja mitä haluaisivat päiväkodissa kehittää. Joitakin painopiste-eroja eri vastaajaryhmien välillä oli. Esimerkiksi vanhempien ilmaisuissa teemaa vasukeskustelut käsiteltiin vähemmän kuin työntekijöiden vastauksissa, kun kysyttiin mikä päiväkodin kasvatuskumppanuudessa toimii mielestäsi hyvin.

The purpose of this study was to research how satisfied employees and parents are with different areas and functions in a kindergarten. A further aim was to find out what the respondents were satisfied with and what should be developed and how. Also the differences of opinion between the employees and the parents were looked at. The starting point of the study was an early education quality control model created by Eeva Hujala 1995. The study was carried out with questionnaires and it was both qualitative and quantitative. The results were analysed with material-based content analysis method. The results show that the parents and employees were mainly satisfied with the various themes. Usually the parents were more satisfied than the employees. There were common development suggestions among the parents and the employees although there were some differences also. An example of this is the early educational plan- discussion, where the employees put more focus on than the parents when asking about the factors that work well in the educational partnership.