Graafinen kommunikaatio ja tukiviittomat varhaiskasvatuksen S2-opetuksen tukena

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada tietoa tukiviittomien ja graafisen kommunikaation käytöstä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä-opetuksessa. Selvitin, käyttävätkö S2-lastentarhanopettajat menetelmiä itse työssään, sekä ohjaavatko he varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä käyttämään niitä. Tavoitteena oli selvittää, miten ja millaisissa tilanteissa menetelmiä käytetään. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia S2-lastentarhanopettajilla on tukiviittomien ja graafisen kommunikaation vaikutuksesta maahanmuuttajalapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

Opinnäytetyöni on laadullinen ja aineistonkeruu tapahtui teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui viisi Helsingissä työskentelevää S2-lastentarhanopettajaa. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.

Tuloksista selvisi, että tukiviittomia ei käytetä S2-opetuksessa kovinkaan paljon. Haastatellut S2-lastentarhanopettajat kokivat ne kuitenkin hyödylliseksi menetelmäksi erityisesti yllättävissä tilanteissa. Graafinen kommunikaatio oli tulosten perusteella puolestaan aktiivisesti ja monipuolisesti käytetty menetelmä. Haastateltavat käyttävät kyseistä menetelmää paljon itse ja sen lisäksi he ohjaavat myös alueensa muuta varhaiskasvatushenkilökuntaa käyttämään sitä, sillä sen koetaan tulosten perusteella sopivan hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tuloksista tuli esille, että sekä tukiviittomien että graafisen kommunikaation koetaan edistävän lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Tukiviittomien sekä graafisen kommunikaation S2-opetuksessa käyttö auttaa sekä lasta että aikuista ilmaisemaan itseään. Erityisesti graafista kommunikaatiota voidaan käyttää monipuolisesti selkiyttämässä asioita ja tilanteita. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tukiviittomat ja graafinen kommunikaatio toimivat ainoastaan puheen tukena kommunikaatiotilanteissa. On tärkeää huomioida se, ettei menetelmiä käyttäessä unohdeta puhetta. Esille nousi toive, että graafisen kommunikaation sekä tukiviittomien käyttö muuttuu entistäkin aktiivisemmaksi päiväkodeissa, koska ne tukevat lapsen kielen kehitystä sekä vaikuttavat positiivisesti lap-sen vuorovaikutustaitoihin.

The mission of this project was to conduct research on speech-supporting sign language and graphic communication in the field of early childhood education among the teachers of immigrant children (S2, Finnish as a secondary language). Whether these methods are used themselves in their work and whether they guide other kindergarten workers to do so is explored. The target was to find out how and in what kinds of situations these methods are used, as well as to discover the teachers’ experience about the effects of graphic communication and speechsupporting signing concerning the development of the immigrant children's communication skills.

The thesis is qualitative and the data for this research were collected by interviewing teachers. Five kindergarten teachers working for the city of Helsinki participated, and they were all interviewed privately. The data collected from these interviews were analyzed theme by theme.

The results showed, that speech supporting signs are seldom used among the S2 teachers. Nevertheless, these interviewees found this method useful especially in unexpected situations. On the other hand, graphic communication is an actively and diversely used method. The interviewees often use graphic communication themselves and also advice other kindergarten workers to do so. Graphic communication is commonly found to apply well in various situations. In the results, it appeared, that both speechsupporting signs and graphic communication are seen to develop the children's communication skills.

The use of both speech-supporting sings and graphic communication in S2 education helps both children and adults to express themselves. Especially graphic communication can be diversely used to clarify things and different situations. However, it is important to keep in mind that speech-supporting signs and graphic communication only function as a support for the common talk. It is crucial not to forget talking. Moreover, one wish was brought up in the interviews, which was about adopting these communication methods for even more active use in the kindergartens. That was because they support the development of the children's language skills and thus have a positive impact on their ability to communicate.