Tiiveystarkastelut ja tiivistyskorjaukset toimisto- ja palvelurakennuksiin
Sobott, Jimmy (2014)
Lataukset:
Sobott, Jimmy
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416476
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli laatia ohjeet, miten ennen tiivistyskorjausta tehtävät kuntotutkimukset on suoritettava ja miten tiivistyskorjaustyömaan laadunvarmistus on suoritettava, jotta saavutetaan tiivistyskorjauksen suunniteltu tavoite. Tutkimuksen pohjana käytettiin kehityshanketta, joka tehtiin yhdessä Wise Group Finland Oy:n korjausrakentamisen yksikön ja Hel-singin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen sekä HKR-Rakennuttaja:n sisäilma-asiantuntijaryhmän kanssa.
Tutkimusta varten valittiin 11 kohdetta, joihin on tehty sisäpuolinen tiivistyskorjaus. Kohteiden lähtötietoihin tutustumisen jälkeen suoritettiin kiinteistökierrokset, joiden perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma tehtäviin merkkiainekokeisiin ja rakenneavauksiin. Suoritettujen merkkiainekokeiden perusteella arvioitiin tiivistyskorjausten onnistumista sekä tämän hetkistä kuntoa. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako merkkiainekokeiden tuloksiin se, kummalta puolelta tutkittavaa tilaa kaasu lasketaan rakenteeseen. Lisäksi tutkittiin, millainen vaikutus paine-erolla rakenteiden yli on merkkiainekokeiden tuloksiin. Tutkimuksen aikana tarkasteltiin merkkiaineena käytettyjen kaasujen ominaisuuksia ja niiden eroavaisuuksia.
Tehtyjen merkkiainekokeiden perusteella ei yhdenkään kohteen tiivistyskorjaus ole onnistunut täysin suunnitellusti. Suurin syy epäonnistumiseen oli tiivistystyönaikainen laadunvarmistus ja siitä aiheutuneet työvirheet. Epäonnistumiseen johti osin myös merkittävästi puutteelliset tiivistyssuunnitelmat sekä se, ettei tiivistyssuunnitelmia ole laadittu lainkaan. Osa tiivistyskorjauksista on epäonnistunut myös työvirheiden vuoksi.
Ennen tiivistyskorjauksia tulee selvittää syyt sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin, vauri-oiden laajuus ja oikea korjaustapa. Tiivistyskorjaussuunnitelmat on laadittava kohdekohtaisesti ja niissä on huomioitava laadunvarmistus sekä tavoiteltava käyttöikä. Laadunvarmistuksena tehtävissä merkkiainekokeissa tulee huomioida sekä eri kaasujen väliset erot että suorituksen toteutukseen liittyvät seikat.
Tutkimusta varten valittiin 11 kohdetta, joihin on tehty sisäpuolinen tiivistyskorjaus. Kohteiden lähtötietoihin tutustumisen jälkeen suoritettiin kiinteistökierrokset, joiden perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma tehtäviin merkkiainekokeisiin ja rakenneavauksiin. Suoritettujen merkkiainekokeiden perusteella arvioitiin tiivistyskorjausten onnistumista sekä tämän hetkistä kuntoa. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako merkkiainekokeiden tuloksiin se, kummalta puolelta tutkittavaa tilaa kaasu lasketaan rakenteeseen. Lisäksi tutkittiin, millainen vaikutus paine-erolla rakenteiden yli on merkkiainekokeiden tuloksiin. Tutkimuksen aikana tarkasteltiin merkkiaineena käytettyjen kaasujen ominaisuuksia ja niiden eroavaisuuksia.
Tehtyjen merkkiainekokeiden perusteella ei yhdenkään kohteen tiivistyskorjaus ole onnistunut täysin suunnitellusti. Suurin syy epäonnistumiseen oli tiivistystyönaikainen laadunvarmistus ja siitä aiheutuneet työvirheet. Epäonnistumiseen johti osin myös merkittävästi puutteelliset tiivistyssuunnitelmat sekä se, ettei tiivistyssuunnitelmia ole laadittu lainkaan. Osa tiivistyskorjauksista on epäonnistunut myös työvirheiden vuoksi.
Ennen tiivistyskorjauksia tulee selvittää syyt sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin, vauri-oiden laajuus ja oikea korjaustapa. Tiivistyskorjaussuunnitelmat on laadittava kohdekohtaisesti ja niissä on huomioitava laadunvarmistus sekä tavoiteltava käyttöikä. Laadunvarmistuksena tehtävissä merkkiainekokeissa tulee huomioida sekä eri kaasujen väliset erot että suorituksen toteutukseen liittyvät seikat.