Valokuva, -peili jolla on muisti : Omakuva- menetelmä sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten kasvun tukemiseksi

Abstract

Valokuva, -peili jolla on muisti, on kahden nuoren tytön valokuvausmatka itsensä tarkasteluun ja itsensä näkemiseen arvokkaana yksilönä. Tytöt ovat sijaishuoltoon sijoitettuja nuoria, joiden elämän historiasta kumpuaa surua ja käsittelemättömiä tunteita. Omakuva menetelmä aukaisee tytöille mahdollisuuden nähdä itsensä arvokkaana yksilönä ja antaa kasvutukea oman sisäisen voiman, rohkeuden ja lohdun vahvistamana.

Omakuva menetelmä perustuu voimauttavaan valokuvaukseen, jonka avaimena toimii sosiaalipedagoginen dialogi ja vuorovaikutus. Omakuva menetelmässä nuorta kannustetaan osallisuuteen ja itseohjautuvuuteen, nuoren määrittämällä miten hän haluaa tulla kuvatuksi. Kuvaustyöskentelyn mahdollistamiseksi kuvaajan ja nuoren välillä täytyy vallita luottamussuhde, jossa toimii avoin dialogi.

Opinnäytetyöni on laadullinen ja toiminnallinen. Toiminnallisuuteen olen osallistunut itse valokuvaamisen ja valokuvausnäyttelyn järjestämisen myötä. Olen soveltanut omakuva menetelmää voimakuva teemojen kuvaukseen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää miten omakuva menetelmä soveltuu sijaishuoltoon sijoitetun nuoren kanssa tehtäväksi menetelmäksi ja miten nuori hyötyy valokuvaus prosessista. Aineiston keruu tapahtuu valokuvaamisella, havainnoinnilla, nuorten kanssa käymilläni keskusteluilla sekä haastatteluilla.

Prosessiin osallistui kaksi nuorta, joten molempien kokemukset ja kasvu oli omakohtaista ja erilaista. Havainnointiani tuki nuorilta saamani haastattelujen vastaukset. Opinnäytetyön vaikuttavuuden tulokset ovat epäselvät, johon vaikuttavat ristiriitaiset havainnot minun ja perhekodin työntekijöiden välillä. Sen sijaan tekemiäni havaintoja tukee nuorten kanssa käymäni loppuhaastattelu. Heiltä tulleet vastaukset osoittavat kuinka valokuvaus menetelmä, sosiaalipedagoginen osallistaminen ja itseohjautuvuuteen ohjaaminen ovat nuorille kokemuksellisia asioita. Ammatillinen kehittymien prosessissa osoittaa, että luovat menetelmät ovat soveltuvia menetelmiä sosionomille (AMK).

“Photograph, -mirror with a memory”, is a photographic journey of two young females self -portrait of introspection and self worth. Characters are individuals placed on foster care whose life is mixed feelings of sadness and unprocessed emotions. Self portrait -method gives a chance to see self as a value person and provides support for inner strength, bravery and comfort for young person’s development to young adult.

This method is based on powerful photography where the key elements are social pedagogy dialog and interaction. The method also encourages person to take part in inclusion and autonomy defiding which way they wish to be portrayed. During this process is hugely important to build a confidential relationship between photographer and young person who both display open dialogue during the study.

The final thesis of my work is qualitative and functional. I have taken part both photography and arranging photographic exhibition. My research task was to find out how self portrait method works in person in foster care and how photography increases the benefits of this method. Using photography, observation and interviewing both foster cared individuals and employees of this profession I have been able to collect study material for my thesis.

The final result of my thesis points is unclearly by contradictory observation results from foster care employees and me. Instead mine observation is similar whit the interviews by girls. Girls answers shows out clearly how using photography, taking part in social pedagogy and being self-directive have experienced girls life. My own experience and professional improve in the process is showing that creativity methods are applicable methods for Bachelor of social work.