Isien kokemuksia isyydestään rikosprosessin ajalta

Abstract

Koulutusohjelma: Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyön tekijä: Pirjo Timonen-Nissi Opinnäytetyön nimi: Isien kokemuksia isyydestään rikosprosessin ajalta Sivuja (joista liitesivuja): 43 (3) Päiväys: 21.11.2014 Opinnäytetyön ohjaaja: Helavirta Susanna & Päivi Muranen

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia isillä on isyydestään rikosprosessinsa aikana.

Opinnäytetyön taustaosuudessa käydään läpi Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota, Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyön linjauksia, sosiaalityötä ja rikosseuraamusalaa, sekä Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatyötä. Teoria osuudessa käydään läpi isyyttä, sen historiaa ja erilaisia isyyden muotoja, sekä isyyden toteutumista vankilassa.

Tätä opinnäytetyötä varten olen haastatellut viittä Rikosseuraamuslaitoksen mies asiakasta, jotka ovat isiä ja ovat olleet vankilassa. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluna ja ne nauhoitettiin.

Kahden haastateltavan elämä rikosten aikaan oli ollut tavallista elämää johon kuului perhe ja työ. Kolmen haastateltavan elämässä rikosten aikaan oli ollut mukana väkivaltaa sekä päihteitä, lapsia tavattiin aina kun se oli mahdollista. Vankilassaoloaikanaan isät olisivat halunneet nähdä lapsiaan enemmän, mutta he myös tiedostivat sen, että vankiloiden resurssit eivät yksinkertaisesti aina riitä tapaamisten lisäämiseen. Yhteydenpito kirjeitse, puhelimitse sekä rajallisilla tapaamisilla koettiin haasteelliseksi, mutta moni sanoi, että siihenkin sopeutuu, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ollut. Mahdollisuudet vaikuttaa lastensa asioihin vankilasta käsin, sekä huoli lastensa pärjäämisestä heijastuivat myös joidenkin haastateltavien vastauksissa. Valtaosa haastateltavista ei ollut saanut mistään tukea isyyteensä rikosprosessinsa aikana, he kertoivat myös, että eivät olleet tukea kaivanneetkaan. Yksi vastaaja olisi kaivannut tukea isyyteensä lapsensa äidiltä sekä sosiaalityöntekijöiltä ja yhteiskunnalta, esimerkiksi erilaisten isä-ryhmien muodossa. Haastateltavista valtaosa olisi kaivannut lisää perhetapaamisia vankilassa ollessaan, varsinkin lasten ollessa pieniä. Poistumislupia olisi myös toivottu olleen enemmän vankeuden loppuvaiheessa.

Degree programme: Degree Programme In Social Services, Bachelor Of Social Services Author: Pirjo Timonen-Nissi Thesis title: Fathers´ experiences of fatherhood during the criminal process Pages (of which appendixes): 43 (3) Date: 21.11.2014 Thesis instructors: Helavirta Susanna and Muranen Päivi

The purpose of this thesis was to examine what kind of experiences fathers had of their fatherhood in their criminal process time, in other words during the commitment of the crime and the time in prison.

The background of the thesis will deal with the Criminal Sanctions Agency organization, the Criminal Sanctions Agency´s child and family policies, social work and criminal penalties sector, as well as the Criminal Sanctions Agency programme work. The theory part consists of the defenition of fatherhood, history and various forms of fatherhood, as well as the realization of fatherhood in prison.

For this thesis I have interviewed five men who are fathers and have been in prison. During the interview time they were clients of Criminal Sanctions Agency. The material was collected by theme interviews and the interviews were recorded. The tapes were transcribed.

Two interviewee´s life in crime time was ordinary life which included family and work. Three interviewee´s life in crime time involved violence and drugs. The children were met whenever possible. During time in prison the fathers would have wanted to see their children more but they were aware of the fact that the prison´s resources were not limited to increase meetings. Contacts by letter, telephone and the few meetings were seen as challenging but many said that you have to adapt because there is no other way. Possibilities to influence on issues concerning their children from prison as well as concerns about the children´s abilities to cope in life were also reflected in some of the interwiees´ responses. A majority of the respondents had not received any support to their fatherhood during their criminal process. One respondent would have liked to get support to his fatherhood from the mother of his children and from social workers and from society, for example in the form of different father groups. The majority of the respondents would have liked to have more family meetings while in prison, especially when children are small. More exit licenses would have been desirable at towards the end of the imprisonment.