RAI-ID -arviointi kehitysvammaisten asumispalveluissa : ohjaajien kokemuksia
Kamppuri, Suvi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144359
Tiivistelmä
Asiakkaan toimintakyvyn arviointi kuuluu sosiaalipalveluissa perustehtävään. Sen avuksi on kehitetty useita työvälineitä, joista yksi on sähköinen arviointivälineistö RAI (Resident Assessment Instrument). Kehitysvammaisilla käytettävän RAI-ID -arviointivälineen tehtävänä on auttaa henkilöstöä arvioimaan asiakkaan toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. RAI-ID:n käyttöä on kuitenkin tutkittu vain vähän.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote. Opinnäytetyö kohdistui kehitysvammaisten asumispalveluihin, yhteisölliseen ja ympärivuorokautiseen asumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kehitysvammaisten asumispalvelujen työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia RAI-ID -arviointimenetelmän käytöstä asiakastyössä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa RAI-työn kehittämisen tueksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi täydennyskoulutuksia suunniteltaessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastatteluin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat olivat kehitysvammaisten asumispalveluissa työskenteleviä ohjaajia. Haastatteluun osallistui kuusi henkilöä. Aineiston analysointimetodina oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastattelun teemat olivat RAI-arvioinnin toteuttaminen, osallisuus sekä tulosten tulkinta ja hyödyntäminen.
Tutkimuksen tuloksista nousee esille hyviä käytänteitä sekä kehittämisehdotuksia.
Tulokset osoittavat, että henkilöstö on saanut koulutusta RAI:n käyttöön, mutta sitä kaivataan lisää. Aikaa ja välineitä arvioinnin tekemiseen on riittävästi, mutta toteuttamisen ajankohta vaatii suunnittelua. Arvioinnin tekeminen voi olla osa muuta arkista toimintaa. Keskeisenä tuloksena voidaan lisäksi todeta se, että arviointia pyritään toteuttamaan
asiakaslähtöisesti eri keinoin. Haasteena kehitysvammaisten kanssa voi olla vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. Moniammatillista asiantuntijuutta arvioinnin tekemisessä ei juurikaan hyödynnetä, vaikkakin asioista keskustellaan yhdessä kollegojen kanssa. Suhtautuminen RAI-arviointiin on muuttunut positiivisemmaksi sen rutinoiduttua yhdeksi työtehtäväksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää täydennyskoulutusten suunnittelussa ja RAI-työn kehittämisessä henkilöstön antaminen kehittämisehdotusten pohjalta. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla, jotta tutkimuksen tulokset voidaan todentaa tai saada uusia näkökulmia aiheeseen.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote. Opinnäytetyö kohdistui kehitysvammaisten asumispalveluihin, yhteisölliseen ja ympärivuorokautiseen asumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kehitysvammaisten asumispalvelujen työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia RAI-ID -arviointimenetelmän käytöstä asiakastyössä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa RAI-työn kehittämisen tueksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi täydennyskoulutuksia suunniteltaessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastatteluin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat olivat kehitysvammaisten asumispalveluissa työskenteleviä ohjaajia. Haastatteluun osallistui kuusi henkilöä. Aineiston analysointimetodina oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastattelun teemat olivat RAI-arvioinnin toteuttaminen, osallisuus sekä tulosten tulkinta ja hyödyntäminen.
Tutkimuksen tuloksista nousee esille hyviä käytänteitä sekä kehittämisehdotuksia.
Tulokset osoittavat, että henkilöstö on saanut koulutusta RAI:n käyttöön, mutta sitä kaivataan lisää. Aikaa ja välineitä arvioinnin tekemiseen on riittävästi, mutta toteuttamisen ajankohta vaatii suunnittelua. Arvioinnin tekeminen voi olla osa muuta arkista toimintaa. Keskeisenä tuloksena voidaan lisäksi todeta se, että arviointia pyritään toteuttamaan
asiakaslähtöisesti eri keinoin. Haasteena kehitysvammaisten kanssa voi olla vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. Moniammatillista asiantuntijuutta arvioinnin tekemisessä ei juurikaan hyödynnetä, vaikkakin asioista keskustellaan yhdessä kollegojen kanssa. Suhtautuminen RAI-arviointiin on muuttunut positiivisemmaksi sen rutinoiduttua yhdeksi työtehtäväksi.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää täydennyskoulutusten suunnittelussa ja RAI-työn kehittämisessä henkilöstön antaminen kehittämisehdotusten pohjalta. Jatkotutkimuksena aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla, jotta tutkimuksen tulokset voidaan todentaa tai saada uusia näkökulmia aiheeseen.