Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Angiotensiinijärjestelmä kokeellisessa suolistotulehduksessa

Issakainen, Tomi (2014)

 
Avaa tiedosto
Tomi Issakainen.pdf (1.364Mt)
Lataukset: 


Issakainen, Tomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617052
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biolääketieteen laitoksessa, farmakologian oppialalla lääketieteellisen ravitsemusfysiologian tutkimusryhmässä.

Reniini-angiotensiini -järjestelmä (RAS) on keskeinen elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainon, sekä verenpaineen säätelijä. RAS toimii myös paikallisesti, ja sen komponentteja on osoitettu useista elimistön kudoksista ja elimistä. RAS:n toiminnan laajuutta täydentävät havainnot ns. vaihtoehtoisesta, angiotensiinikonvertaasientsyymi 2:n (ACE2) katalysoimasta signalointireitistä, ja sen osallisuudesta tulehdus- ja kudosvauriossa yhdessä muiden paikallisesti toimivien RAS -komponenttien kanssa saattavat olla merkityksellisiä tulehduksellisia suolistosairauksia ajatellen.

Opinnäytetyössä tutkittiin hiirille (n=5-8) aiheutetulla kokeellisella suolitulehdusmallilla RAS-järjestelmän keskeisten entsyymien, angiotensiinikonvertaasientsyymi 1:n (ACE1) ja ACE2:n ekspressiota proteiini- ja mRNA -tasolla ohut- ja paksusuolinäytteistä. RAS-järjestelmän komponenttien lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin kolmea muuta tekijää eks-pressiotasolla: TNFα (tuumorinekroositekijä-alfa), LRH-1 (liver receptor homolog 1) ja CYP11B1 (11β-hydroxylase).

ACE1:n ja ACE2:n proteiinipitoisuuksia määritettiin soveltamalla ja optimoimalla western blot -menetelmä. ACE1:n proteiinipitoisuutta määritettiin myös ELISA-menetelmällä. Kaikkien tutkittavien komponenttien mRNA ekspressiota mitattiin RT-qPCR-menetelmällä, jossa suunniteltiin komponenttien mRNA-sekvenssiä monistavat alukkeet, minkä jälkeen alukkeiden toimivuus testattiin ja suoritettiin varsinaiset ekspressioanalyysit.

Tulokset eivät osoittaneet tutkittujen komponenttien pitoisuuksien muuttuvan suolistossa tilastollisesti merkittävästi suoritetussa kokeellisessa suolistotulehdusmallissa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste