Turvapaikanhakijoiden elämänhallinta Praksis-järjestön Ateenan poliklinikalla

Abstract

Opinnäytetyössäni selvitän turvapaikanhakijoiden elämänhallinnan kokemuksia kreikkalaisen Praksis- järjestön Ateenassa toimivalla poliklinikalla. Poliklinikka tarjoaa muun muassa sosiaali- ja lääkäripalveluja sekä lakineuvontaa ilmaiseksi. Asiakkaita ovat esimerkiksi kodittomat, talouskriisistä kärsivät, päihteidenkäyttäjät ja ulkomaalaistaustaiset. Poliklinikan asiakkaista noin puolet on turvapaikanhakijoita.

Selvitin Praksiksen poliklinikan turvapaikanhakijoiden elämänhallintaa haastattelemalla poliklinikan turvapaikanhakija-asiakkaita. Haastatteluihin osallistui 17 asiakasta ja aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina puolistrukturoidun haastattelun menetelmällä. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyä käyttäen eli aineistosta on laskettu sanojen ja ilmauksien yleisyyksiä. Opinnäytetyön teoriaosuuden muodostavat erilaiset elämänhallinnan määritelmät. Elämänhallintaan liittyvät ihmisen fyysiset perustarpeet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttamisen osa-alue. Taustatietona kerrotaan yleisesti turvapaikanhakijoista ja Kreikan talouskriisistä.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että turvapaikanhakijoilla on elämänhallinnan keinoja, mutta ei mahdollisuuksia tai välineitä toteuttaa niitä. Tuloksista nousi esiin se, että turvapaikanhakijoille sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Perheen ja ystävien merkitys on suuri niin onnellisuuden tuojana kuin avun tarpeen hetkellä. Toisaalta aineistosta käy ilmi myös turvapaikanhakijoiden sosiaalisten verkostojen puute ja yksinäisyys.

Jatkotutkimuskohteeksi ehdotan turvapaikanhakijoiden osallisuuden tutkimista Ateenassa ja turvapaikanhakijoiden elämänhallinnan kokemuksien tutkimista Suomessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää poliklinikalla kiinnittämällä huomiota turvapaikanhakijoiden elämänhallintaan, ja mahdollisuuksien mukaan tarjota välineitä toteuttaa sitä. Konkreettinen jatkotoimintaehdotus on vertaisryhmän perustaminen eri turvapaikanhakijaryhmille, esi-merkiksi nuorille äideille. Elämänhallinnan tutkiminen on tärkeää, koska kun siitä saadaan tietoa, sitä voidaan myös tukea.

In my Bachelor’s thesis, I am exploring asylum seekers’ life management in the Greek nongovernmental organization called Praksis. Research is conducted in an outpatient clinic, which is located in Athens. The outpatient clinic offers for example social services, medical services and legal assistance for free, and the beneficiaries consist of for example homeless people, people suffering from a financial crisis, substance abusers and people with a foreign background. Approximately half of the beneficiaries are asylum seekers.

The research is conducted by making interviews for asylum seeker beneficiaries in the outpatient clinic. There were 17 beneficiaries attending the interviews and the interviews were carried out individually for one person at the time. Research is conducted by using a semi-structured interview. The data was analyzed by using a content analysis and so I have counted frequencies for words and sentences. Different life management definitions are forming the theoretical part of my Bachelor’s thesis. Different aspect of life management are physical needs, social relationships and self-actualization. General information about the asylum seekers and the Greek economic crisis is discussed in the section providing background information.

The results indicated that the asylum seekers have life management tools, but they do not have possibilities to use them. The results showed that the social relationships are important to the asylum seekers. Family and friends matter a lot and they not only bring happiness to life but also support in a moment of sadness. On the other hand, the data indicate that asylum seekers have weak safety nets and they suffer from loneliness.

For further studies, I propose research concerning asylum seekers’ social participation in Greece and in Finland research about asylum seekers’ life management. The results of the research can be used in the outpatient clinic by paying attention to asylum seekers life management and within the limits of resources providing tools and possibilities to support it. The concrete follow up proposal is to start a peer group for different groups of asylum seekers, for example young mothers.