Röntgenhoitajien kokemuksia päihdeongelmaisten potilaiden kohtaamisesta kuvantamistutkimuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia röntgenhoitajien kokemuksia päihdeongelmaisten potilaiden kohtaamisesta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa päihdeongelmaisten potilaiden kohtaamisesta röntgenhoitajan näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kahdesta HUS–kuvantamisen toimipisteestä pääkaupunkiseudulla, joissa molemmissa työskenneltiin myös päivystysaikaan. Aineisto kerättiin teemakirjoitusmenetelmällä. Teemakirjoitukseen vastasi kahdeksan päivystystyötä tekevää röntgenhoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tuloksista selvisi, että röntgenhoitajat kokivat rauhallisen vuorovaikutuksen auttavan päih-deongelmaisten kohtaamistilanteissa. Päihdeongelmaisten kohtaamiseen ei ollut saatu koulutusta ja teoreettiselle tiedolle koettiin tarvetta. Kokemus kohtaamistilanteista oli kerätty työkokemuksen kautta. Haastavana röntgenhoitajat pitivät potilaiden vaikeuden ymmärtää ja vastaanottaa annettuja ohjeita, sekä vaikeuden pysyä liikkumatta. Eri päihteillä kuvailtiin olevan erilaisia vaikutuksia potilaan käytökseen. Turvallisuuskysymyksissä esiin nousivat väkivallan uhka, työ yksin yöaikaan ja vartijan tuoma turva. Päihtyneiden ja päihdeongelmaisten potilaiden määrää pidettiin suurena etenkin päivystysaikaan.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää röntgenhoitajaopiskelijoiden koulutuksessa, sekä röntgenhoitajien lisäkoulutuksen kehittämisessä.

The purpose of this thesis was to study radiographers’ experiences in encounters with patients with substance-related disorders. The objective was to produce information about encounters with these patients in diagnostic imaging.

The study was carried out using a qualitative research method. Survey material was collected in two Helsinki metropolitan area hospitals. Survey material consisted of essays written by eight radiographers working both day and night shifts and analysed using a qualitative content analysis.

The results suggest that radiographers’ calm interaction in encounters with patients with substance-related disorders was found helpful. These radiographers had no training for this patient group in question, and their knowledge was based on work experience. Need for further information was expressed. The radiographers found it challenging to make a patient understand the instructions for an examination and to make them stay put. Different intoxicants were described having different effects on the behaviour of a patient. Main security concerns included the threat of violence and working alone at night. The amount of intoxicated patients and those with substance-related disorders was especially high in the night duty, and therefore, presence of a guard was found important bringing a feel of safety.

The results of this study can be utilised both in the training of radiography students and in the further training of professionals.