Eutrophication Study of Lake Liesjärvi
Arkonkoski, Marja (2014)
Arkonkoski, Marja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615741
Tiivistelmä
Vesistön rehevöitymisellä tarkoitetaan orgaanisten eliöiden määrän kasvamista sen luon-nollisen sietokyvyn ylitse. Rehevöitymistä aiheuttaa ravinteiden epätasapaino, jolloin ve-dessä on enemmän ravinteita, kuten fosforia ja nitraatteja, kuin mitä vesistön eliöt kulutta-vat. Epätasapainon seurauksena vaatimattomammat kasvit ja eläimet lisääntyvät, ja elinympäristöltään vaativammat lajit katoavat.
Tässä tutkimuksessa käydään läpi rehevöitymisen taustaa ja kemiaa. Saatua tietoa sovel-letaan Etelä-Suomessa sijaitsevaan Liesjärveen. Kyseinen järvi on valittu tutkimuksen koh-teeksi, sillä osittain sen ranta-alue on rauhoitettu kansallispuistoksi, mutta järven valuma-alueella on 2010–luvulla avattu turvekaivanto.
Vedenlaatuanalyysia varten Liesjärvestä nostettiin näytteitä vuoden 2014 helmikuussa viidestä eri kohdasta. Näytteiden ottopaikat valittiin järven sisään- ja ulosvirtaamien, ja keskikohdan mukaisesti.
Paikan päällä oli mahdollista mitata järven lämpötila, sähkönjohtokyky, happipitoisuus ja pH -arvo. Laboratoriotutkimuksissa mitattiin kemikaalien hapenkulutus, fosfori-, nitraatti-, nitriitti-, kloridi-, ja sulfaattioksidipitoisuudet. Kemiallinen hapenkulutus mitattiin hapettamalla näytteet käsittelyn jälkeen permanganaatilla ja ravinteiden määrä mitattiin ioninvaihto-kromatografilla.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin toisiinsa ja aikaisempina vuosina tehtyihin mittaustuloksiin. Analyysin tuloksena todettiin, että veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 50–vuoteen. Liesjärvi on siis edelleen hyvässä kunnossa, joskin se on vieläkin alueelle tyypillisesti lievästi rehevöitynyt.
Tässä tutkimuksessa käydään läpi rehevöitymisen taustaa ja kemiaa. Saatua tietoa sovel-letaan Etelä-Suomessa sijaitsevaan Liesjärveen. Kyseinen järvi on valittu tutkimuksen koh-teeksi, sillä osittain sen ranta-alue on rauhoitettu kansallispuistoksi, mutta järven valuma-alueella on 2010–luvulla avattu turvekaivanto.
Vedenlaatuanalyysia varten Liesjärvestä nostettiin näytteitä vuoden 2014 helmikuussa viidestä eri kohdasta. Näytteiden ottopaikat valittiin järven sisään- ja ulosvirtaamien, ja keskikohdan mukaisesti.
Paikan päällä oli mahdollista mitata järven lämpötila, sähkönjohtokyky, happipitoisuus ja pH -arvo. Laboratoriotutkimuksissa mitattiin kemikaalien hapenkulutus, fosfori-, nitraatti-, nitriitti-, kloridi-, ja sulfaattioksidipitoisuudet. Kemiallinen hapenkulutus mitattiin hapettamalla näytteet käsittelyn jälkeen permanganaatilla ja ravinteiden määrä mitattiin ioninvaihto-kromatografilla.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin toisiinsa ja aikaisempina vuosina tehtyihin mittaustuloksiin. Analyysin tuloksena todettiin, että veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 50–vuoteen. Liesjärvi on siis edelleen hyvässä kunnossa, joskin se on vieläkin alueelle tyypillisesti lievästi rehevöitynyt.