Arpikudoksen fysioterapia
Laurikainen, Marika; Lintunen, Johanna (2014)
Laurikainen, Marika
Lintunen, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817353
Tiivistelmä
Arpikudos voi muuttua kiinnikkeiseksi, aktiiviseksi arveksi, joka häiritsee toimintakyvyn kaikkia osa-alueita. Kiinnikkeinen arpi saattaa esimerkiksi rajoittaa liikeratoja sekä tuottaa kipua ja esteettistä haittaa. Fysioterapialla voidaan vaikuttaa sekä muodostumassa oleviin että kypsyneisiin arpiin ja niiden ominaisuuksiin. Opinnäytetyömme tarkoituksena on lisätä fysioterapian alalla toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta arvista ja niiden vaikutuksista sekä fysioterapian keinoista vaikuttaa arpiin. Työllä pyrimme tarjoamaan uutta tietoa ja osaamista sekä jo alalla toimiville fysioterapeuteille että fysioterapian opiskelijoille.
Opinnäytetyössä olemme hyödyntäneet kahta tiedonkeruumenetelmää: systemaattista kirjallisuushakua ja asiantuntijahaastattelua. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: milloin ja miksi fysioterapeutin tulisi puuttua arpiin sekä miten fysioterapeutti tutkii ja hoitaa arpia. Kirjallisuushaussa etsimme tutkimuksia samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Paloarpia käsitelleet tutkimukset suljimme pois analyysistä, sillä paloarpien fysiologia ja hoito eroavat muista arvista. Työssä halusimme lisäksi hyödyntää myös asiantuntijan kokemuksia, minkä vuoksi haastattelimme arpien parissa työskentelevää yksityistä ammatinharjoittajaa.
Fysioterapian keinoja arpien hoidossa on tutkittu verrattain vähän, ja löytyvät tutkimukset eivät ole kliinisesti kattavia. Monet hoitomenetelmät perustuvat empiiriseen kokemukseen. Kirjallisuushaun perusteella arpien hoitoon käytettäviä fysioterapian keinoja ovat terapeuttinen harjoittelu ja aikainen mobilisaatio, ultraääni, sähkö sekä pehmytkudosmanipulaatio. Työtä varten haastattelemamme fysioterapeutti hyödyntää pehmytkudosten käsittelyn lisäksi myös silikoniteippiä, kinesioteippiä ja terapeuttista harjoittelua. Hänen mukaansa työ on palkitsevaa, ja sekä terapeutti että asiakas näkevät hoidon positiiviset vaikutukset, kuten liikelaajuuden kasvamisen ja kivun vähenemisen, välittömästi.
Arpien hoito on aihe, josta tulisi tehdä lisää metodologisesti hyviä ja kattavia tutkimuksia. Ammattilaisilla on käytössään erilaisia empiiriseen kokemukseen perustuvia fysioterapiamenetelmiä. Myös tätä kliiniseen kokemukseen perustuvaa tietoa tulisi hyödyntää yhä enemmän.
Opinnäytetyössä olemme hyödyntäneet kahta tiedonkeruumenetelmää: systemaattista kirjallisuushakua ja asiantuntijahaastattelua. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: milloin ja miksi fysioterapeutin tulisi puuttua arpiin sekä miten fysioterapeutti tutkii ja hoitaa arpia. Kirjallisuushaussa etsimme tutkimuksia samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Paloarpia käsitelleet tutkimukset suljimme pois analyysistä, sillä paloarpien fysiologia ja hoito eroavat muista arvista. Työssä halusimme lisäksi hyödyntää myös asiantuntijan kokemuksia, minkä vuoksi haastattelimme arpien parissa työskentelevää yksityistä ammatinharjoittajaa.
Fysioterapian keinoja arpien hoidossa on tutkittu verrattain vähän, ja löytyvät tutkimukset eivät ole kliinisesti kattavia. Monet hoitomenetelmät perustuvat empiiriseen kokemukseen. Kirjallisuushaun perusteella arpien hoitoon käytettäviä fysioterapian keinoja ovat terapeuttinen harjoittelu ja aikainen mobilisaatio, ultraääni, sähkö sekä pehmytkudosmanipulaatio. Työtä varten haastattelemamme fysioterapeutti hyödyntää pehmytkudosten käsittelyn lisäksi myös silikoniteippiä, kinesioteippiä ja terapeuttista harjoittelua. Hänen mukaansa työ on palkitsevaa, ja sekä terapeutti että asiakas näkevät hoidon positiiviset vaikutukset, kuten liikelaajuuden kasvamisen ja kivun vähenemisen, välittömästi.
Arpien hoito on aihe, josta tulisi tehdä lisää metodologisesti hyviä ja kattavia tutkimuksia. Ammattilaisilla on käytössään erilaisia empiiriseen kokemukseen perustuvia fysioterapiamenetelmiä. Myös tätä kliiniseen kokemukseen perustuvaa tietoa tulisi hyödyntää yhä enemmän.