Alaraaja-amputaatiokuntoutujien toimintakyky sairaalajakson jälkeen - viitekehyksenä ICF : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Amputaation aiheuttamat toimintarajoitteet vaikuttavat elämän moniin osa-alueisiin, mutta pitkän aikavälin tuloksia on vaikea ennustaa tarkasti. Optimaalisen akuutin ja pitkän aikavälin amputaatiokuntoutuksen pohjana ovat syvällinen ymmärrys kuntoutujan kunnosta ja amputaation seurauksista, systemaattinen ja yksityiskohtainen kuva kuntoutujan elinympäristöstä, sekä järkevä toiminnallisten tulosten mittaus riippuen amputaation tasosta ja sijainnista. Alaraaja-amputaatiokuntoutujien toimintakyvyn optimoimiseksi onkin tärkeää selvittää, millaisen vuorovaikutussuhteen toimintakyvyn osatekijät muodostavat.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää alaraaja- amputoitujen henkilöiden toimintakykyä sairaalajakson jälkeen ICF-viitekehyksen avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi 2014–2015 toteutettava VATA- eli Vaikuttava tavat - hanke. Hankkeessa kehitetään näyttöön perustuvia käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla. Kirjallisuushaku tehtiin kolmeen tietokantaan (PubMed, CINAHL ja Cochrane Library) lokakuussa 2014. Lopulliseen katsauksen valikoitui 13 tutkimusta vuosilta 2011–2014.

Tutkimustulosten perusteella alaraaja-amputaatiokuntoutujat kokevat usein aave- tai tynkäkivun rajoittavan ruumiin/ kehon toimintoja. Toisaalta toimintakyky amputaation jälkeen on saattanut parantua. Tyngän kunto ja amputaatiotaso voivat vaikuttaa toiminnalliseen itsenäisyyteen. Kävelykyky parantaa merkitsevästi osallistumista sosiaaliseen kanssakäymiseen. Haasteina ovat työllistyminen ja työnhaku sekä osallistuminen muihin keskeisiin elämän osa-alueisiin. Ympäristötekijät, kuten asenneympäristö, proteesi, palvelujen saatavuus, voivat olla toimintakykyä edistäviä tai rajoittavia tekijöitä. Korkeampi ikä, masennustausta ja päihteidenkäyttöhistoria voivat ennustaa alhaisempaa toimintakyvyn tasoa. Yksilölliset henkiset vahvuudet, elämäntavat ja tottumukset todennäköisesti vaikuttavat toimintakykyyn.

Kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että alaraaja-amputaatiokuntoutujan toimintakykyä sairaalajakson jälkeen ei määrittele ainoastaan itse amputaatio, vaan myös muut toimintakykyyn vaikuttavat osatekijät. Yksiselitteistä johtopäätöstä ei kuitenkaan ole mahdollista muodostaa. Katsauksen tulosten perusteella alaraaja-amputaatiokuntoutuksessa olisi pyrittävä ICF-luokituksen osa-alueita mukailevaan toimintakyvyn eri aspektit huomioivaan lähestymistapaan.

The functional impairments caused by amputation affect many facets of life, but the long-term functional outcomes are not easy to predict accurately. The basis for the optimal acute and long-term management of the amputees is the profound understanding of the rehabilitee’s condition and the consequences of the amputation, systematic and detailed comprehension of the rehabilitee’s environment and sound measurement of functional outcomes of the different levels and sites of amputation. To optimize the functional ability of the amputees, it is vital to define the interaction among the facets of the functional ability.

The purpose of this systematic review is to study the functional ability of lower limb amputees after discharge, using the ICF classification as a framework. This bachelor’s thesis was assigned by VATA-project, implemented in 2014-2015. The aim of this project is to develop evidence based practices in the field of social and health care. Three databases were searched (PudMed, CINAHL, Cochrane Library) in October 2014, and 13 studies were picked for the final review.

Based on the study, lower limb amputees often experience phantom or stump pain limiting their physical functioning. On the other hand, the functional ability after amputation might have improved. The condition of the stump and the amputation level might have an impact on the functional independence. The ability to walk significantly improves participating in social life. Challenges of participation are employment and job seeking and participating in other aspects of life. Environmental factors, i.e. attitudinal environment, prosthesis and availability of services, can be seen as barriers or facilitators. Older age or a history of substance abuse or depression can predict a lower level functional ability. Individual mental strengths and life habits are likely to affect the functional ability.

This systematic review showed that the functional ability of lower limb amputees after discharge is not only dependent on the amputation. Also other facets of functional ability have an impact. Therefore it is not possible to draw an unambiguous conclusion. Based on the results of the review, the rehabilitation of a lower limb amputee should take all the aspects of ICF classification into consideration.