Lähiesimiesten kokemuksia oikeudellisesta osaamisesta työssään

Abstract

Opinnäytetyö-tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten lähiesimiehet kokevat oikeudellisen osaamisen työssään. Tutkimuksen lähtökohtina ja aihetta rajaavina tekijöinä olivat: oikeudellinen osaaminen, lähiesimiestyö ja kokemus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyöni tutkimusmetodina käytin Juha Perttulan fenomenologinen erityistiede- metodia. Tutkimusta varten haastattelin kuutta lähiesimiestä teemahaastattelulla. Haastattelemani henkilöt olivat kaikki naisia ja suurimmaksi osaksi he työskentelivät sosiaali- ja terveydenhuollon lä-hiesimiestehtävissä. Analysoin haastattelumateriaalin fenomenologisen erityistieteen- metodin 14- vaiheisen analysointisysteemin mukaisesti. Analyysin pohjalta tärkeiksi sisältöalueiksi muodostuivat mm. kokemus koulutuksen ja työkokemuksen merkityksestä sekä perehdytyksestä, kokemus vallasta, vastuusta ja luottamuksesta, kokemus ajankäytöstä ja tukikanavista ja kokemus työn vaativuudesta ja ajankäytöstä. Lähiesimiehen odotettiin työn vastaanottaessaan hallitsevan lähiesimiestyössä tarvittavan juridisen tiedon. Kenenkään ammatilliseen koulutuksen sitä ei ollut kuitenkaan kuulunut. Oppia ja tietoa he olivat saaneet erilaisten kurssien kautta sekä työkokemuksen kautta. Työhön perehdyttäminen oli puutteellista, eikä omaa oikeudellisen osaamisen tasoa ei koettu riittäväksi. Tärkeimmiksi tukikanaviksi koettiin kollegat, oma esimies ja mahdollinen organisaation HR-yksikkö. Lähiesimiestyö koettiin erittäin vaativaksi ja vastuulliseksi. Yleisesti koettiin myös, että hallinnollisen työn osuus korostuu ajallisesti niin voimakkaasti, että varsinaiselle lähijohtamiselle ei jää tarpeeksi aikaa. Lähiesimiehet ilmaisivat huolestuneisuutta ja pelkoa siitä, että on olemassa sellaisia oikeudellisia asioita, joista he eivät ole edes tienneet, että heidän pitää tietää!

The purpose of my thesis was to find out how immediate supervisors experience juridical skills in their work. The point of view of this study being in the juridical acknowledgment, work as the immediate supervisor and experience. The study was conducted as a qualitative study. The method used in the study of my thesis was Juha Perttulas phenomenological special science method. For the study I interviewed six immediate supervisors with a theme-interview. A vast majority of the people interviewed were women who work in health and social care in a supervising position. I analyzed the material with the phenomenological special science method's 14-stage analyzing system. The analyze showed the most important key points to be for example the experience in the importance of education and work experience and in the orientation, the experience of power, responsibilities and trust but also the experience in the usage of time, support channels and the experience of the complexity of the work. Immediate supervisors were expected to posess these skills when accepting the position however none of the earlier mentioned were a part of their professional education. The skills and information they had obtained through courses and work experience. They orientation to their job was inadequate and the levels of their own skills in the juridical knowledge were seen as incomplete. The most important support channels were named to be colleagues, their own supervisor and the possible HR-unit of the organization. The work of an immediate supervisor, were seen as challenging and responsible. The general experience was also that the administrative parts of the work took such a majority of the work time that the time left for actual work as a supervisor was not enough. The interviewed immediate supervisors expressed their worry and fear about the possible juridical points they were supposed to know, but didn't.