Aikuisen sensitiivisyys päiväkodissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, miten aikuisen sensitiivisyys näkyy lapsen tarpeisiin vastaamisessa, varhaiskasvattajan toimiessa päiväkodin arjessa. Tutkimus suoritettiin Länsi-Suomessa sijaitsevaan suomenkieliseen kuntaan. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan kymmenen hoito- ja kasvatusvastuullista varhaiskasvattajaa. Vastausprosentiksi muodostui 53. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonhankintametodina tutkimuksessa toimi eläytymismenetelmän passiivinen muoto. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisellä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki varhaiskasvattajat osasivat käytännön esimerkein tuoda esiin sekä sensitiivisen että ei-sensitiivisen kasvattajan piirteet ja toiminnan päiväkodin arjessa. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat pitivät sensitiivisyyttä tärkeänä osana kasvattajan ammattitaitoa ja koko kasvatustyötä. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan sensitiivinen kasvattaja havainnoi lasta kaiken aikaa, ja huomaa lapsessa ja perheessä tapahtuvat muutokset. Käytännön tasolla sensitiivisyys näkyy varhaiskasvattajien mielestä hellyyden osoituksina, lapsen kuuntelemisena sekä havainnointina. Tutkimustulokset osoittivat, että ei-sensitiivisen aikuisen toiminta saattaa olla haitallista lapsen kehitykselle. Ei-sensitiiviseksi aikuiseksi miellettiin kasvattaja, joka ei ollut aidosti läsnä lasta varten, eikä osannut huomioida lapsen yksilöllisiä tarpeita.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out how adult’s sensitivity shows in responding to the need of a child in the everyday work of an early childhood educator.

The study was carried out in a Finnish-speaking municipal in western-Finland. The study was participated by ten early childhood educators and the response rate was 53. The study was qualitative. The material was collected by using a questionnaire, and the method was empathy-based. The material was analysed by using content analysis method.

The results show that all early childhood educators can give examples of sensitive and non-sensitive behaviour. Being sensitive is considered to be an important part of the early childhood educator’s professional skills and work. A sensitive early childhood educator observes the child constantly and notices any changes. Practical examples of sensitive behaviour include showing affection, listening to the child and observing.

The results show that non-sensitive behaviour can be harmful to the child’s development. A non-sensitive adult is not genuinely present nor is s(he) able to identify the child’s individual needs.