Simulaatiopedagogikka akuuttihoidon koulutuksessa : simulaatio-ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Abstract

Simulaatioharjoittelulla on pitkät perinteet hoitotyön koulutuksessa, mutta 2000 -luvulla siitä on tullut yhä keskeisempi pedagoginen oppimismenetelmä erityisesti ryhmätyötaitojen harjoittelussa kriittisesti sairaan potilaan hoitotyössä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkimusnäyttöä simulaatiokoulutuksen vaikutuksesta kliinisen hoitotyön oppimisessa. Tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen näyttöön perustuva (best practice) opetusvideo ja siihen liittyvä kirjanen simulaatio-opetustilanteen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin sähköisistä Cinahl, Medline ja Cochrane -tietokannoista ja käsihaulla saatujen artikkelin lähdeluetteloista. Mukaan otettiin vuosien 2000 – 2012 välillä julkaistut artikkelit, jotka käsittelivät akuuttihoitotaitojen saavuttamista potilassimulaattorin avulla. Artikkelit arvioitiin Joanna Briggs Institute kriteerien mukaan. Aineistoon otettiin mukaan ainoastaan alkuperäistutkimukset. Aineisto (n=13) sisälsi määrällisin (n=9) ja laadullisin (n=4) menetelmin tehtyjä tutkimuksia. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Simulaatio koettiin hyödylliseksi ja turvalliseksi menetelmäksi harvoin sattuvien korkeariskisten hätätilanteiden harjoittelussa. Menetelmä soveltui myös ei-teknisten taitojen kuten tiimityötaitojen harjoitteluun, potilasturvallisuutta vaarantavien puutteellisten toimintaohjeiden ja väärien toimintatapojen havaitsemiseen ja korjaamiseen. Simulaatio kehitti kliinisten taitojen lisäksi myös kriittisen ajattelun taitoja ja päätöksentekoa. Oppimista tehosti simulaation jälkeinen oppimiskeskustelu.

Tulokset eivät osoittaneet täysin kiistattomasti simulaatio-oppimisen tehokkuutta verrattuna muihin oppimismenetelmiin, mutta simulaatiopedagogiikka oli hyödyllinen menetelmä oppia erityisesti harvoin sattuvissa hätätilanteissa tarvittavia kliinisiä ja ei-teknisiä hoitotaitoja. Jatkotutkimuksia tarvitaan simulaatiopedagogiikan vaikuttavuuden arvioinnista luotettavin mittarein. Tulosten perusteella toteutettu simulaatio-opetustilanteen suunnittelun, toteutuk-sen ja arvioinnin opetusmateriaali palvelee kaikkia terveydenhuollon opetustehtävissä toimivia henkilöitä.

Simulation training has a long tradition in nursing education, but in the 2000s it has become an increasingly important pedagogical learning method especially team work skill training in critically ill patient nursing.

The purpose of this study was to describe the scientific evidence on the impact of simula-tion training in clinical nursing learning. The aim of the study was based on literature review to produce best practice learning video and booklet to plan, put into practice and evaluate simulation learning process.

The study was carried out an integrative literature review. The review was conducted using Cinahl, Medline and Cochrane database and manual search of articles sources. The review included original published trials from 2000 to 2012 dealing with acute care skills achieved with patient simulator. Articles were evaluated using Joanna Briggs Institute criteria. The literature (n=13) consisted of quantitative (n=9) and qualitative (n=4) articles. The data was analyzed using deductive content analysis.

Simulation was found useful and safe method to practice low frequency high risk emer-gencies. The Method was also suitable to practice non-technical skills as teamwork, to detect and correct inadequate operating instructions and practices which could jeopardize patient safety. Simulation improved clinical skills but also critical thinking skills and decision-making. Learning conversation after simulation enhanced learning.

The results did not clearly shown the efficiency of simulation learning compared to other learning methods but simulation pedagogic was useful method to learn especially clinical and teamwork skills whit’s will be required in low frequency high risk situations. Further research is required to evaluate simulation pedagogic efficiency using validate and reliable measurement tools. The teaching material based on the results will benefit all health care providers and health educators to plan, organize and assess simulation learning actions and to be able to lead the learning conversation