Kartiokeilatietokonetomografia-hammaskuvantamisen laadunvarmistus ja täydennyskoulutus Suomessa : katsaus vuodesta 2012 vuoteen 2014

Abstract

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan kartiokeilatietokonetomografialaitteiden (KKTT-laitteiden) määrä hammaskuvantamisessa on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2014 (Holopainen 2012:3,23). Tästä syystä KKTT-hammaskuvantamisen perehdytys ja laadunvarmistus ovat tärkeitä, jotta toiminta vastaisi säteilylain vaatimuksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten KKTT-hammaskuvantamisen laadunvarmistuksen tilanne oli muuttunut Suomessa vuodesta 2012 vuoteen 2014. Opinnäytetyö oli jatkotutkimus Holopaisen (2012) toteuttamaan opinnäytetyöhön. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomessa toimivat suun terveydenhuollon organisaatiot, joilla oli käytössä KKTT-laite (n=60). Yksiköiden yhteystiedot saatiin Säteilyturvakeskuksen toimipaikkarekisteristä.

Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella 8.9.–28.9.2014. Kysely sisälsi 28 kysymystä, joista avoimia oli 16, strukturoituja 7 ja puoli-strukturoituja 5. Kyselylomakkeita lähetettiin 54 kappaletta, joista 14 palautui. Tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa. Yhdeksän avointa kysymystä analysoitiin laadullisen aineistoanalyysin tavoin.

Tulosten mukaan toimipaikoissa suoritettiin laadunvarmistustoimenpiteitä yhtä hyvin kuin vuonna 2012. Ne toteutuivat myös Säteilyturvakeskuksen vaatimin aika välein. Eniten tarkastettiin kuvan laadun tasaisuutta. Vähiten suoritettiin potilasannosten määrittämistä, itsearviointia sekä kuvamonitoreiden, työasemien ja kuvankatseluolosuhteiden testausta. Laadunvarmistustoimenpiteitä toteuttivat ensisijaisesti röntgenhoitajat. Mikäli röntgenhoitajaa ei yksikössä ollut, oli tehtävään nimetty joku muu alan ammattihenkilö. Kaikki kyselyn suun terveydenhuollon ammattiryhmät toteuttivat niin digitaalisia kuin KKTT-hammaskuvauksia. Eniten KKTT-hammaskuvauksia suorittivat röntgenhoitajat ja suuhygienistit.

Tutkimuksessa selvitettiin myös täydennyskoulutuksen tarpeellisuutta sekä kuvausindikaatioita. Yleisimpiä indikaatioita KKTT-hammaskuvantamiseen olivat implantointi ja viisaudenhampaiden poiston suunnittelu. Vastaajat kokivat KKTT-hammaskuvantamisen tuovan hyvin paljon diagnostista lisäarvoa. Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämää täydennyskoulutusta pidettiin hyvänä ja hyödyllisenä, mutta koulutuksen laajuus jakoi mielipiteitä. Yli puolet vastanneista koki, ettei heidän toimipaikallaan ole tarvetta KKTT-täydennyskoulutukselle.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Suomessa Säteilyturvakeskuksen antaman ohjeistuksen mukaisten laadunvarmistustoimenpiteiden toteutumisen tilanne on hyvä. Tärkeää on huomioida jatkossakin riittävä ohjeistus laadukkaaseen laadunvarmistukseen sekä alan jatkuvan kehittymisen myötä tarvittava henkilöstön koulutus. Työtämme voi hyödyntää hammaskuvantamiseen ja laadunvarmistukseen liittyvissä asioissa.

According to the Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) in Finland, the number of cone beam computer tomography (CBCT) devices has doubled from the year 2011 to the year 2014. For this reason, orientation and quality assurance are important, so that the operation will be in accordance with the requirements of the Finnish Radiation Act.

The purpose of our study was to find out how the quality assurance in CBCT dental imaging had changed from the year 2012 to the year 2014. Our study was a follow-up study of the Master Thesis of Holopainen (2012). The target group of our study were dental care organizations in Finland, which had the CBCT in their use (n=60). Contact information of the clinics was received from the Radiation and Nuclear Safety Authority’s in Finland.

The material was collected using an electronic questionnaire during 8.9.–28.9.2014. The questionnaire comprised 28 questions: 16 were open ended, 7 structured and 5 semi-structured ones. The questionnaire was sent to a total of 54 dental care organizations, of which 14 responded. The results were analyzed by using the IBM SPSS statistical program.

The results showed that the clinics performed quality assurance tests in 2012 equally well as in 2014. They were performed in time frequencies instructed by the Radiation and Nuclear Safety Authority in Finland. The most common test was the image quality consistency test. Patient dose assessment, testing of image monitors, workstations and image viewing conditions were the least performed quality assurance tests. The quality assurance of dental imaging tests required by STUK were implemented primarily by radiographers. If a radiographer did not work for the clinic, there was some other professional named for this assignment. All the health care professionals appeared in the questionnaire did digital as well as CBCT imaging. Most CBCT scans were performed by either radiographers or dental hygienists.

Moreover we investigated the need of further training as well as indications for CBCT. The most common indications for CBCT were implantation and wisdom teeth removal planning. The respondents felt that CBCT added a lot of diagnostic value in dental imaging. The further training organized by Helsinki Metropolia University of Applied Sciences in Finland was considered good and useful. The extent of the further training course divided opinions of the respondents. More than half of the respondents felt that there was no need for CBCT further training at their clinic they worked for. We conclude that the state of quality assurance tests in Finland is good considering the guidelines of quality assurance required by STUK.

It is important to pay attention to a sufficient guidelines for quality assurance as well as the continuing development of the necessary training for the oral health care staff. Our study may be utilized in dental imaging and its quality assurance.