Hoitotyön kansallisen kirjaamismallin käyttöönotto Rautavaaran kotihoidossa
Hartikainen, Sari (2014)
Hartikainen, Sari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217813
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli hoitotyön kansallisen kirjaamismallin käyttöönotto Rautavaaran kotihoidossa.
Tämä kehittämistyö toteutettiin Rautavaaran kotihoidon kanssa ja sen tavoitteena oli ottaa käyttöön hoitotyön rakenteinen kirjaaminen aluePegasos-asiakastietojärjestelmässä. Kehittämistyön tarkoituksena oli kouluttaa ja antaa vertaistukea siirtymävaiheessa manuaalisesta kirjaamisesta sähköiseen kirjaamiseen.
Kehittämistyöni prosessi alkoi keväällä 2013 aiheen alkukartoituksella. Syksyllä 2013 prosessi jatkui koulutusinterventioilla, joissa esille tuotiin sähköisen rakenteisen kirjaamisen mallia ja sen hyviä käytäntöjä. Kaikki Rautavaaran kotihoidon työntekijät osallistuivat koulutuksiin. Koulutuksen tarkoituksena oli laaditun ohjeistuksen avulla helpottaa kirjaamista siirtymävaiheessa. Kirjaamista myös harjoiteltiin kunnanviraston tietokoneluokassa.
Hoitotyön sähköisen kirjaamisen lähtökohtana on hoitotyön prosessi, jonka avulla hoitotyötä jäsennetään. Hoitotyön prosessiin kuuluvat asiakkaan hoidon tarpeen arvioiminen, hoitotyön tavoitteiden asettaminen, hoitotyön suunnitteleminen yhdessä asiakkaan kanssa, hoitotyön toteutus suunnitelman mukaisesti sekä hoitotyön arviointi sen toteutumisen jälkeen. Kotihoidossa tämä on osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa.
Suomessa sähköisen rakenteisen kirjaamisen perustana on Finnish Care Classification eli FinCC-luokitukset, jotka ovat hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksia. Ne ovat samat hoidon ylimmän tason käsitteissä eli komponenteissa, joita Suomessa on käytössä 17. Komponentit ovat aineenvaihdunta, aktiviteetti, erittäminen, hoidon ja jatkohoidon koordinointi, lääkehoito, psyykkinen tasapaino, selviytyminen, terveyskäyttäytyminen, verenkierto, aisti- ja neurologiset toiminnot, elämänkaari, hengitys, kudoseheys, nestetasapaino, päivittäiset toiminnot, ravitsemus ja turvallisuus.
Tämän opinnäytetyön tuloksena Rautavaaran kotihoitoon kehitettiin kirjaamisen ohjeistus, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa kunnan hoitoyksiköissä. Sähköisen kirjaamisen teoriatietoa opeteltiin ja kirjaamista harjoi-teltiin, mutta se ei muuttanut kaikkien työntekijöiden kirjaamiskäytäntöä. Osa työntekijöistä omaksui heti uuden kirjaamistavan, mutta myös muutosvastarintaa oli havaittavissa. Suurimmaksi esteeksi sähköisen kirjaamisen toteuttamiselle koettiin kiire. Aikaa kirjaamiselle ei jää. Kehittämistyön prosessi jatkuu vielä, sillä prosessin aikana ei toivottua tulosta saavutettu.
Tämä kehittämistyö antoi minulle rohkeutta ja valmiuksia viedä muutosta eteenpäin työyhteisössä. Jatkossa kir-jaamisen ohjeistusta voidaan hyödyntää myös Rautavaaran kunnan palveluasumisyksiköiden rakenteisen kirjaamisen apuvälineenä.
Tämä kehittämistyö toteutettiin Rautavaaran kotihoidon kanssa ja sen tavoitteena oli ottaa käyttöön hoitotyön rakenteinen kirjaaminen aluePegasos-asiakastietojärjestelmässä. Kehittämistyön tarkoituksena oli kouluttaa ja antaa vertaistukea siirtymävaiheessa manuaalisesta kirjaamisesta sähköiseen kirjaamiseen.
Kehittämistyöni prosessi alkoi keväällä 2013 aiheen alkukartoituksella. Syksyllä 2013 prosessi jatkui koulutusinterventioilla, joissa esille tuotiin sähköisen rakenteisen kirjaamisen mallia ja sen hyviä käytäntöjä. Kaikki Rautavaaran kotihoidon työntekijät osallistuivat koulutuksiin. Koulutuksen tarkoituksena oli laaditun ohjeistuksen avulla helpottaa kirjaamista siirtymävaiheessa. Kirjaamista myös harjoiteltiin kunnanviraston tietokoneluokassa.
Hoitotyön sähköisen kirjaamisen lähtökohtana on hoitotyön prosessi, jonka avulla hoitotyötä jäsennetään. Hoitotyön prosessiin kuuluvat asiakkaan hoidon tarpeen arvioiminen, hoitotyön tavoitteiden asettaminen, hoitotyön suunnitteleminen yhdessä asiakkaan kanssa, hoitotyön toteutus suunnitelman mukaisesti sekä hoitotyön arviointi sen toteutumisen jälkeen. Kotihoidossa tämä on osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa.
Suomessa sähköisen rakenteisen kirjaamisen perustana on Finnish Care Classification eli FinCC-luokitukset, jotka ovat hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksia. Ne ovat samat hoidon ylimmän tason käsitteissä eli komponenteissa, joita Suomessa on käytössä 17. Komponentit ovat aineenvaihdunta, aktiviteetti, erittäminen, hoidon ja jatkohoidon koordinointi, lääkehoito, psyykkinen tasapaino, selviytyminen, terveyskäyttäytyminen, verenkierto, aisti- ja neurologiset toiminnot, elämänkaari, hengitys, kudoseheys, nestetasapaino, päivittäiset toiminnot, ravitsemus ja turvallisuus.
Tämän opinnäytetyön tuloksena Rautavaaran kotihoitoon kehitettiin kirjaamisen ohjeistus, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa kunnan hoitoyksiköissä. Sähköisen kirjaamisen teoriatietoa opeteltiin ja kirjaamista harjoi-teltiin, mutta se ei muuttanut kaikkien työntekijöiden kirjaamiskäytäntöä. Osa työntekijöistä omaksui heti uuden kirjaamistavan, mutta myös muutosvastarintaa oli havaittavissa. Suurimmaksi esteeksi sähköisen kirjaamisen toteuttamiselle koettiin kiire. Aikaa kirjaamiselle ei jää. Kehittämistyön prosessi jatkuu vielä, sillä prosessin aikana ei toivottua tulosta saavutettu.
Tämä kehittämistyö antoi minulle rohkeutta ja valmiuksia viedä muutosta eteenpäin työyhteisössä. Jatkossa kir-jaamisen ohjeistusta voidaan hyödyntää myös Rautavaaran kunnan palveluasumisyksiköiden rakenteisen kirjaamisen apuvälineenä.