Vuorovaikutuksen laatu Ikaalisten varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen on vuorovaikutuksen laatu Ikaalisten varhaiskasvatuksessa. Tarkastelun kohteena oli aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatu sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Tavoitteena oli myös tutkia, näkyykö ruokakasvatusmenetelmä (Sapere) varhaiskasvatushenkilöstön työskentelyssä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui laadukkaasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksessa sekä lapsen sosiaalisesta maailmasta päivähoidossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena lähettämällä kolmeen eri päiväkotiyksikköön teemoitellut kyselylomakkeet. Lisäksi kyseisissä organisaatioissa havainnoitiin ruokailutilanteita videokuvausten avulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vuorovaikutuksen laatu Ikaalisten varhaiskasvatuksessa on pääosin hyvällä tasolla. Vuorovaikutuksesta puhutaan paljon, ja siitä puhumista pidetään tärkeänä. Varhaiskasvatushenkilöstö tiedostaa hyvälle vuorovaikutukselle tyypilliset tekijät sekä sen mahdolliset haasteet. Haasteiksi vuorovaikutuksen näkökulmasta nousivatkin resurssipula työntekijöistä, liian suuret lapsiryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Ruokakasvatusmenetelmä ei tullut ilmi kenenkään vastaajien vastauksissa, mutta käytäntö puhui toista. Tutkimuksesta selvisi myös, että työntekijät kokivat lapsiryhmien ryhmäytyneen hyvin ja näin ollen lasten välinen vuorovaikutus oli lapsille tyypillistä - iloista, reipasta ja avointa.

The purpose of this bachelor`s thesis was to examine the quality of the interaction in early childhood education in the town of Ikaalinen. The focus was on the quality of interaction between the adult and the child, as well as on the interaction between children. The aim was also to examine whether the food education -method can be seen in the work of the early childhood education staff. The theoretical framework consisted of high-quality early childhood education, as well as a child`s social environment in day care. The study was conducted as a qualitative research by sending questionnaires with themes to three day care units. Moreover, dining situations were observed by using video filming. Based on the results it can be concluded that the quality of interaction is good in early childhood education of Ikaalinen. Interaction is discussed a lot and the per-sonnel feels it is extremely important. Early childhood education staff are aware of the typical factors of good interaction as well as the potential challenges, those being the shortage of employees, too large groups of children and children with special needs. Food education -method was not mentioned in any of the responses, but in practise it was used. The study also revealed employees feeling that the children have found their place in the group well and, therefore, the interaction was typical for children - happy, energetic and open-minded.