Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Nanokokoisen rautaoksidin genotoksisuuden määritys komeetta- ja mikrotumamenetelmillä in vitro

Huuhtanen, Tiina; Hartikainen, Mira (2014)

Avaa tiedosto
ONT_HartikainenHuuhtanen.pdf (1.386Mt)
Lataukset: 


Huuhtanen, Tiina
Hartikainen, Mira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117772
Tiivistelmä
Nanomateriaalit mahdollistavat täysin uudenlaista teknologiaa. Niitä käytetään esimerkiksi paperissa, kemikaaleissa ja kosmetiikassa, joten ne liittyvät yhä useampien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Nanomateriaalien tutkimuksella pyritään erottamaan vaarattomien joukosta terveydelle haitalliset materiaalit, jotta esimerkiksi nanomateriaalien parissa työskentelevien työolosuhteita voidaan kehittää entistä turvallisemmiksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nanokokoisen rautaoksidin mahdollisia genotoksisia vaikutuksia ihmisen keuhkoepiteelisoluissa in vitro. Työ toteutettiin Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksessa. Se on osa BRASINOEU -projektia, jonka tarkoituksena on tutkia nanomateriaalien turvallisuutta. Tavoitteena oli saada luotettavat tulokset mahdollisista genotoksisista vaikutuksista in vitro.

Opinnäytetyössä käytettiin BEAS 2B- keuhkoepiteelisoluja, jotka viljeltiin ja altistettiin kahdeksalla eri pitoisuudella nanokokoista rautaoksidia. Näytteet analysoitiin komeettamenetelmällä, jolla arvioidaan solun DNA-vauriota ja mikrotumamenetelmällä, jolla nähdään onko solulle aiheutunut kromosomivauriota.

Saadut tulokset viittaavat siihen, että nanokokoinen rautaoksidi saattaa aiheuttaa vaurioita sekä DNA:ssa että kromosomeissa suuremmilla altistuspitoisuuksilla. Pidemmällä altistusajalla on mahdollisesti merkitystä genotoksista vaikutusta lisäävänä tekijänä.

Jotta voidaan tehdä lopulliset johtopäätökset nanokokoisen rautaoksidin mahdollisista haitallisista vaikutuksista, on jatkotutkimuksena tehtävä in vitro -kokeet ainakin kerran. Lisäksi koe-eläimillä tehtävät in vivo -kokeet ovat välttämättömiä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste