Mielenterveyskuntoutujien musiikkitunnit

Abstract

Opinnäytetyössä toteutettiin kahdeksan musiikkituntia mielenterveyskuntoutujille eräässä pääkaupunkiseudulla toimivassa hoitokodissa. Työn päätavoitteena oli asettaa ammattitaitoni musiikkipedagogina testiin ja tutkia, mitä valmiuksia tarvitsen, jotta työskentely tässä oppimisympäristössä onnistuisi. Tuntien suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttivat tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen musiikkikasvatukseen kuuluvat sosiaalisemotionaaliset, psykomotoriset, kognitiiviset ja musiikilliset tavoitteet. Tunneilla käytettyjä työtapoja olivat liikkeen, laulun, soiton ja kuuntelun lisäksi myös improvisaatio. Työskentely päättyi esiintymiseen hoitokodissa. Ryhmän erityisyyden vuoksi opettajalta vaadittiin erityisen sensitiivistä otetta sekä jatkuvaa reflektointia hetkessä saadusta palautteesta. Toiminnan mielekkyys edellytti tuntien ja harjoitusten johdonmukaista ja asteittaista etenemistä, harjoitusten pohjustamista erilaisin valmistavin harjoituksin sekä harjoitusten perustelemista osallistujille. Palautetta kerättiin henkilökunnalta joka tunnin jälkeen sekä ryhmään osallistuneilta toisen ja viimeisen tunnin jälkeen. Tunneista ja esityksestä saatu palaute oli positiivista, kehitysehdotuksia tuli esille erityisesti alun tuntien suhteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkipedagogiikan ja erityisesti varhaisiän musiikkikasvatuksen periaatteet antavat valmiudet työskennellä hyvinkin erilaisten ryhmien kanssa. Jokaisen oppijan lähtökohdat ja taidot huomioiva opetus mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja oppijan minäpystyvyyden vahvistumisen.

My final project included eight music lessons for people in mental rehabilitation. The main aim of this project was to see if I am already capable of working as a music teacher in this kind of environment and to identify the necessary skills and knowledge. Music lessons were designed to meet the socio-emotional, psychomotoric, cognitive and musical objectives that are foundation of methodical and target-oriented music education. The methods used during the lessons were movement, singing, playing, listening and improvisation. We ended the project with a performance at the rehabilitation home. Because of the special nature of the group, it was necessary to be very sensitive and responsive as a teacher all the time. Crucial conditions for generating and maintaining motivation were phased and logical progression in lessons and a proper introduction and validation of the exercices. Feedback from the lessons was gathered from the staff after every lesson and the group gave their feedback after the second and the last lesson. All feedback was positive. The participants´ improvement suggestions mainly concerned the first two lessons. The project yielded evidence that that the principles and methods of early childhood music education and community music prepare music teachers to work with a wide variety of people. Learner-centred and skill-appropriate teaching fosters positive learning experiences and strengthens the self-image.