Mielenterveyskuntoutujien musiikkitunnit
Luukela, Anu (2014)
Luukela, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817402
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toteutettiin kahdeksan musiikkituntia mielenterveyskuntoutujille eräässä pääkaupunkiseudulla toimivassa hoitokodissa. Työn päätavoitteena oli asettaa ammattitaitoni musiikkipedagogina testiin ja tutkia, mitä valmiuksia tarvitsen, jotta työskentely tässä oppimisympäristössä onnistuisi.
Tuntien suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttivat tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen musiikkikasvatukseen kuuluvat sosiaalisemotionaaliset, psykomotoriset, kognitiiviset ja musiikilliset tavoitteet. Tunneilla käytettyjä työtapoja olivat liikkeen, laulun, soiton ja kuuntelun lisäksi myös improvisaatio. Työskentely päättyi esiintymiseen hoitokodissa. Ryhmän erityisyyden vuoksi opettajalta vaadittiin erityisen sensitiivistä otetta sekä jatkuvaa reflektointia hetkessä saadusta palautteesta. Toiminnan mielekkyys edellytti tuntien ja harjoitusten johdonmukaista ja asteittaista etenemistä, harjoitusten pohjustamista erilaisin valmistavin harjoituksin sekä harjoitusten perustelemista osallistujille. Palautetta kerättiin henkilökunnalta joka tunnin jälkeen sekä ryhmään osallistuneilta toisen ja viimeisen tunnin jälkeen. Tunneista ja esityksestä saatu palaute oli positiivista, kehitysehdotuksia tuli esille erityisesti alun tuntien suhteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkipedagogiikan ja erityisesti varhaisiän musiikkikasvatuksen periaatteet antavat valmiudet työskennellä hyvinkin erilaisten ryhmien kanssa. Jokaisen oppijan lähtökohdat ja taidot huomioiva opetus mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja oppijan minäpystyvyyden vahvistumisen.
Tuntien suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttivat tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen musiikkikasvatukseen kuuluvat sosiaalisemotionaaliset, psykomotoriset, kognitiiviset ja musiikilliset tavoitteet. Tunneilla käytettyjä työtapoja olivat liikkeen, laulun, soiton ja kuuntelun lisäksi myös improvisaatio. Työskentely päättyi esiintymiseen hoitokodissa. Ryhmän erityisyyden vuoksi opettajalta vaadittiin erityisen sensitiivistä otetta sekä jatkuvaa reflektointia hetkessä saadusta palautteesta. Toiminnan mielekkyys edellytti tuntien ja harjoitusten johdonmukaista ja asteittaista etenemistä, harjoitusten pohjustamista erilaisin valmistavin harjoituksin sekä harjoitusten perustelemista osallistujille. Palautetta kerättiin henkilökunnalta joka tunnin jälkeen sekä ryhmään osallistuneilta toisen ja viimeisen tunnin jälkeen. Tunneista ja esityksestä saatu palaute oli positiivista, kehitysehdotuksia tuli esille erityisesti alun tuntien suhteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että musiikkipedagogiikan ja erityisesti varhaisiän musiikkikasvatuksen periaatteet antavat valmiudet työskennellä hyvinkin erilaisten ryhmien kanssa. Jokaisen oppijan lähtökohdat ja taidot huomioiva opetus mahdollistaa onnistumisen kokemukset ja oppijan minäpystyvyyden vahvistumisen.