Helsingin ensihoitopalvelun tulevaisuuskuva

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa superriskiruutujen (>700 ensihoitotehtävää/vuosi) ja 1.riskiruutujen (350 – 700 ensihoitotehtävää/vuosi) ominaisuuksien (lukumäärä, tehtävämäärät, kiireellisyysluokat, väestörakenne) kehittymistä HUS: n alueella vuosina 2010 - 2012. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille vertailutietoa superriskiruutujen ja 1.riskiruutujen ominaisuuksista palvelutason suunnittelutyöhön.

Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysiä. Dokumentteina käytettiin riskiluokitussovelluksen Ruututietokanta-aineistoa (CGI) HUS: n alueelta vuosilta 2010 - 2012. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin Excel: in Pivot – taulukointia hyödyntäen ja siitä järjestettiin numeraalista aineistoa eri ominaisuuksien mukaan.

Opinnäytetyön tulosten mukaan HUS: n alueen superriskiruutujen lukumäärä ja tehtävämäärät vähenivät vuosina 2010 – 2012. Helsingin osuus HUS: n alueen superriskiruuduista kasvoi kuitenkin kolmen vuoden ajan. HUS: n alueen superriskiruutujen tehtävistä vuosina 2010 - 2012 oli 65 % Helsingissä.

HUS: n alueella C-kiireellisyysluokan trendi oli kasvava siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. D-kiireellisyysluokan trendi oli vähenevä siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja. Väestörakenteen trendi oli superriskiruutujen ja erityisesti Helsingin keskustan superriskiruutujen alueella aikuisten kasvava osuus siirryttäessä 1.riskiruuduista kohti superriskiruutuja.

Helsingin ensihoitopalvelun tulevaisuuskuvassa superriskiruutujen aikuisväestön osuus tulee alueen väestönkehityksen myötä edelleen kasvamaan. Tämä tulee kasvattamaan C-kiireellisyysluokan tehtävien määrää ja osuutta ensihoitotehtävissä.

Ensihoitopalvelun organisaation on pystyttävä turvaamaan hätätilapotilaan ja A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien tavoittamisajat ja valmistautumaan superriskiruutujen lisään-tyvään C-kiireellisyysluokan tehtäviin. Tämä voi edellyttää aikuisväestön C-kiireellisyysluokan tehtävissä muun muassa hoitoon ohjauksen kartoitusta.

The purpose of this thesis was to analyze the qualities (the number of areas and tasks, urgency levels, population) between higher risk areas (>700 paramedic tasks/year) and high risk areas (350 – 700 paramedic tasks/year) and their development in HUS area in 2010 – 2012. The goal was to disclose studied information about the qualities of higher risk areas and high risk areas to be used in planning and developing service levels.

The method used was document analysis. The documents were from the Statistics Finland Area database- material (CGI) in the HUS area in 2010 – 2012. The numerical material used in this thesis was analyzed by using the Excel Pivot tabulation.

According to the results of the thesis the number of high risk areas and tasks decreased in the HUS area in 2010 – 2012. However in Helsinki the number of higher risk areas in-creased in comparison to the rest of the HUS area in the three year period. 65 % of all tasks in the higher risk areas in the HUS area were located in Helsinki in 2010 – 2012.

In the HUS area the percentage of C-urgency level tasks was greater in the higher risk areas than in the high risk areas. In the higher risk areas the percentage of D-urgency level tasks was lower than in the high risk areas. The percentage of adult population was higher in the higher risk areas than in the high risk areas especially in the higher risk areas in Helsinki.

The percentage of adult population will continue to increase in the higher risk areas in the future scenario of paramedic work due to demographic reasons. This will increase the per-centage of C-urgency level tasks in paramedic assignments.

Emergency medical service organization will have to be prepared for the increase of C-urgency level tasks in higher risk areas so that it can sustain the time frame set for emer-gency A- and B-urgency tasks. This might require reconsideration in C-urgency level tasks’ treatment protocols amongst adult population.