Nilkan lateraalisten nivelsidevammojen akuuttihoito ja alkuvaiheen terapeuttinen harjoittelu

Abstract

Nilkan nyrjäyttäminen on yleisin trauma tai urheiluvamma, jonka vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Suomessa nilkan nivelsidevammoja tapahtuu noin 500 päivässä. Tämän asiakasryhmän asianmukainen ja kustannustehokas hoito edellyttää huolellista diagnostiikkaa ja hyvää konservatiivista hoitoa, johon kuuluu fysioterapeuttinen ohjaus.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ohje Diacorilla työskenteleville nilkan ligamenttivammapotilaita hoitaville sairaanhoitajille ja fysioterapeuteille. Tavoitteena on selvittää systemaattisen kirjallisuushaun sekä manuaalisen haun avulla akuuttihoidon tehokkaimpia hoitokäytäntöjä sekä vaikuttavimpia terapeuttisen harjoittelun muotoja. Ajatuksena olisi, että fysioterapiasta tulisi luonteva osa nilkkavammapotilaan hoitoa.

Akuuttihoitoon kuuluu olennaisimpana ja tärkeimpänä osana tuen käyttö. Nilkkatuki antaa nilkkanivelelle turvotusta vähentävän kompression ja tuen, jolloin nivelsiteet lähtevät kasvamaan oikeaan mittaansa. Tuki estää nilkan sivuttaisliikkeet ja sen kanssa on mahdollista liikkua jo varhaisessa vaiheessa vamman sattumisen jälkeen. Tuen käyttö vaikuttaa myös nilkkanivelen asentotunnon ja sensoriikan palautumiseen.

Fysioterapian ensimmäisenä tavoitteena on saada nilkkaniveleen täysi liikkuvuus. Tämän jälkeen jatketaan lihasvoimaharjoitteisiin, joissa edetään progressiivisesti aloittaen isometrisistä harjoitteista. Tasapainoharjoittelu parantaa asennon hallintaa. Proprioseptiikka- ja voimaharjoittelua sisältävällä ohjelmalla on merkittävä vaikutus uusien nilkkavammojen vähentämisessä.

Ankle sprains are the most common musculoskeletal trauma or sport injury for seeing a doctor. Each day about five-hundred ankle sprains occur in Finland. Most ankle sprains are inversion injuries to the lateral ankle ligaments. Optimal treatment for ankle sprains include careful diagnostics, effective acute care and physiotherapy.

The purpose of the thesis was to find out what are the most effective treatment strategies in primary care and physiotherapy, with the main focus on therapeutic exercises of an early stage. The main goal was to produce guidelines from in order for Diacor to develop acute care and physiotherapy of ankle sprain, emphasizing the importance of including physiotherapy as part of the procedure.

The most important part of acute care is the protection of an ankle by a brace. It reduces swelling and gives compression to the ankle. It also reduces unnecessary strain on soft tissue in the inflammatory phase of tissue healing. Using an ankle brace makes it possible to walk without feeling pain. It prevents inversion and eversion of the ankle, but allows flexion and extension. An ankle brace also offers proprioceptive stimulation.

The importance of regaining a full range of motion of an ankle after an acute ankle sprain is emphasized in physiotherapy. Limited ankle dorsiflexion affects functional activities, such as walking. Other goals of physiotherapy are to develop strength and neuromuscular control. Muscle strengthening must proceed progressively starting with isometric exercises. Balance training is essential for the recovery of postural control. Strength and proprioceptive training can prevent re-injuries of lateral ankle sprains.