Ristiriitainen omaishoiva : Ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden kokemuksia puolisohoivasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden palveluntarpeita sekä heidän kokemuk-siaan puolison hoidettavana olosta, puolisohoivasta ja puolisohoivasuhteesta. Tavoitteena oli tuottaa hoivan saajan näkökulmasta saatua kokemuksellista tietoa, jonka avulla vanhustyössä toimiva henkilöstö voi ymmärtää ikääntyvien omaishoidettavien tilannetta ja puolisohoivaan liittyviä ilmiöitä paremmin ja omaishoidettavien ikäihmisten sosiaali- ja terveysalan palveluja ja hoidon laatua voitaisiin kehittää edelleen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Eheä Elämän Ehtoo eli EEE-hanke (2010), jonka tavoitteena on löytää innovatiivisia vanhuksen hyvinvointia ja selviytymistä parantavia toimintamalleja sekä kehittää omaishoidon mallia vanhusten palveluja tuottaville organisaatioille ja vanhustyön parissa työskentelevälle henkilöstölle. Omaishoitajamallin kehittämisen kannalta on tärkeää kuulla ikääntyneeltä hoidettavalta itseltään, millaisena hän näkee itsensä ja omaishoitajana toimivan puolison välisen auttamissuhteen sekä millaisia tuen ja palveluntarpeita ikääntyneillä puolisonsa hoitamilla henkilöillä on. Puolisohoiva on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, koska puolisonsa hoitamien ikäihmisten määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi palvelujen ja laitoshoidon samanaikaisesti supistuessa. Puolisohoivaa on tärkeä tutkia hoivan saajan näkökulmasta, koska aiempi suomalainen ja pohjoismaalainen omaishoivatutkimus on painottunut ammatillisen hoivan, palvelujärjestelmän sekä omaishoitajien hoitotaakan tutkimukseen. Tämän opinnäytetyön tietoperusta liittyy gerontologiaan eli ikääntyneiden hoitotyöhön. Tarkemmin opinnäytetyön teo-reettinen tietoperusta pohjautuu suomalaiseen ja kansainväliseen gerontologiseen hoivatutkimukseen. Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta puolisonsa hoitamaa yli 65-vuotiasta aivohalvauksen kokenutta henkilöä, joiden puoliso kuuluu virallisen omaishoidon tukijärjestelmän piiriin. Haastattelumenetelmänä käytettiin avointa teemahaastattelua. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönerittelyn avulla. Päätulosten mukaan haastateltavat omaishoidettavat halusivat asua kotona puolisonsa hoitamina niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Omaishoidettavien suurin uhkakuva oli laitoshoitoon joutuminen. Omaishoidettavat kokivat puolisohoivan ja avun vastaanottamisen puolisolta tärkeäksi ja arvokkaaksi, mutta myös ristiriitoja herättäväksi. Toinen omaishoidettava koki puolison avun olevan ajoittain liiallista ja turhaa. Hän olisi halunnut aktiivisemmin käyttää omia voimavarojaan. Riippuvuus hoitavasta puolisosta, oman autonomian vähäisyys sekä kokemus puolison ajoittaisesta liiallisesta puolesta tekemisestä herättivät omaishoidettavassa turhautumista ja vetäytymistä. Omaishoidettavat välttivät ottamasta puheeksi omia autonomiaan liittyviä toiveitaan omaishoitajana toimivan puolison loukkaamisen, ärsyyntymisen tai kuormittamisen välttämiseksi. Omaishoidettavien oli vaikeaa puhua omista tarpeista, vaikeista tunteista ja ongelmista omaishoitajana toimivalle puolisolle. Toiselle omaishoidettavalle oli vaikea puhua niistä myös ver-taisryhmässä muiden kuullen. Myös omaishoitajat välttivät tuomasta esiin omia tarpeitaan omaishoidettaville. Omais-hoitajapuolisot eivät hyödyntäneet heille kuuluvia lakisääteisiä vapaapäiviä, eivätkä olleet kokeilleet kunnan tarjoamaa sijaishoitomahdollisuutta. Omaishoidettavien sopeutuminen omaan tilanteeseen vaihteli hyvästä välttävään. Omaishoidettavat kokivat asemansa yhteiskunnassa ja kotona marginaaliseksi. Kanssakäyminen sosiaalisen lähipiirin kanssa tukee omaishoidettavien osallisuutta, vastavuoroisuutta, yhteisöllisyyttä, sekä mahdollisuutta liikkua kodin ulkopuolella ja saada virikkeitä ja virkistystä. Tutkimus tuotti kokemuksellista tietoa omaishoidettavien tilanteesta ja puolisohoivaan liittyvistä ilmiöistä. Tutkimus auttaa ymmärtämään ikääntyneiden omaishoidettavien kokemusmaailmaa ja antaa välineitä omaishoitoperheiden kohtaamisessa ja auttamisessa. Tutkimusta voidaan hyödyntää ikääntyneiden kanssa työskentelevän henkilöstön kouluttamisessa, omaishoitotilanteessa elävien asiakkaiden omaishoitomallien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen suun-nittelussa sekä vertaistukiryhmätoiminnan kehittämisessä. Tutkimustulosten pohjalta nousi esiin palvelun ja jatkoke-hittämisen tarpeita. Omaishoidettavat toivoivat kunnalta yksilöllisesti ja tarpeittensa mukaisesti suunnattuja palveluita. He raportoivat myös tiedon puutetta palveluista ja tukimuodoista. Tutkimustulosten pohjalta omaishoidettavilla on tarve myös kahdenkeskiseen asiointiin ja hoidon tarpeiden kartoittamiseen. Asiasanat: Hyvinvointipalvelut, omaishoito, puolisohoiva, omaishoidettava, ikääntynyt

The purpose of this bachelor´s thesis was to describe the experiences of the elderly apoplectic stroke patients about their lives as care receivers, the changes due to it and about their wishes for services within the health and social service system as a part of European Social Fund project (EEE 2012) aimed to improve health and social services to elderly people. The topic is important subject of study because there is only little previous research of the spousal care from the point of view of the care receiver, and also because the number of the elderly reciprocial and spousal care patients is rapidly increasing in the Finnish society during this decade. The aim was to give a personal voice to experiences of the elderly spousal care patients and to provide further information to the staff working with the elderly in order to understand better the phenomena linked to the life situation of the elderly spousal care patients and to develop their care and the services. The research describes the life situation of the elderly apoplectic stroke patients while the care at home is still possible. The research was a qualitative one. The data was collected by interviewing two elderly care recipients who are taken care by their spouses. Interviewed persons were pensioned due to apoplectic stroke. The interview method was thematic interview which was recorded and transcribed. The analysis of the research was derived on material content analysis. The results of the research can be used to benefit the general development of the nursing care of the elderly, especially to understand different aspects connected to spousal care of the elderly from the point of view of the care receiver of which there is only little previous research, and to plan their care and health and social services. The focus of the earlier reciprocial and spousal care research has been on the burden, wellbeing or work of the care giver or of the staff. This study helps to understand old people´s experiences of the spousal care and of their expectations and fears regarding their present and future care. Based on the research the care receivers wanted to live at home taken care by their spouses as long as possible. Their biggest fear was to be institutionalized. However, the growing dependency of their spouse, and the decreasing autonomy caused mutual communication problems and conflict avoiding behavior, disappointment and depression, of which they found difficult to speak about. One of the care receivers experienced that the care from the spouse was often excessive. Care receivers would have liked to use the abilities they still had more actively. However, care receivers avoided expressing their wishes and needs to their spouses in order not to hurt, annoy or burden them. This led the care receivers to give up on the wishes and needs, which diminished their present life quality and ability to act. Also the care givers avoided expressing their needs and wishes openly. For example, they didn´t use the possibilities for guaranteed free days included in their contract with the municipality. Neither one of the couples had tried the substitute care provided by the municipality. The care receivers wished that services were aimed more individually, according their personal needs. It was difficult for the care receivers to talk about their problems and needs to health or social care staff in the presence of their spouses or in front of other people in their support groups. Therefore it is highly recommended that the staff working with the elderly spousal care receivers would take up the possible problems and wishes confidentially between the two while meeting their clients. The research provided knowledge based on the experiences of the care receivers which can help the staff to under-stand better the phenomena linked to the situation of the care receivers taken care by their spouses. The research can help the staff to evaluate, plan and fulfill the health and social services and models for care which are aimed for the people living in the spousal care situation. The research can also be used to help to educate the staff working with the elderly. It can also be used in developing the operation of the support groups aimed for the apoplectic stoke patients and care receivers. Keywords: welfare services, reciprocial care, spousal care, care recipient, care receiver, aged person