Nuoren päänsärkypotilaan elämäntapaohjaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millä keinoilla nuori saadaan ohjattua päänsäryn hoitoon omia elämäntapojaan muuttamalla. Työmme tavoitteena oli vahvistaa nuoren, hänen perheensä sekä hoitotyössä työskentelevien asiantuntijuutta ja yhteistyötä. Työmme kuuluu tulevaisuus lasten erikoisairaanhoidossa hankkeeseen vuosina 2011- 2014. Se tehtiin yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun ja HYKS Naisten- ja lasten-tautien tulosyksikön kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää potilaslähtöisiä, lasten ja perheiden tarpeita vastaavia hoitotyön käytäntöjä. Tavoite on kehittää yhtenäisiä hoitome-netelmiä, saumatonta hoitoketjun toimintaa ja lapsen ja perheen voimavaroja vahvistavaa verkostomaista työskentelyä. Etsimme teoriatietoa päänsäryn syistä sekä elämäntapojen merkityksestä nuoren ohjauk-sessa ja hoidon suunnittelussa. Lisätietoa haimme tapaamalla työelämän yhteistyökump-paneita saadaksemme käytännönläheistä tietoa. Kysyimme palautetta työelämän asian-tuntijoilta työmme loppuvaiheessa. Näitä tietoja yhdistämällä pyrimme luomaan käytettävissä olevan ehdotuksen toiminnan parantamiseksi. Opinnäytetyömme käsittelee 12- 16 -vuotiaiden nuorten elämäntapaohjausta. Tarkoituksenamme oli selvittää, millä keinoilla nuori saadaan sitoutumaan päänsäryn hoitoon omilla elämäntavoilla. Elämäntavoilla on suuri merkitys migreenin hoidossa sekä kohtausten estämisessä. Työmme johtopäätös on, että ensitapaamista tulee korostaa nuoren hoidon aloituksessa. Tapaamisessa tulee antaa ajantasaista, asianmukaista sekä oikea-aikaista tietoa. Vanhempien mukanaolon tärkeys korostuu perheen elämäntapoja selvitettäessä sekä nuoren tukemisessa mahdollisessa elämäntapamuutoksessa. Nuoren hoitoon sitoutumista tuetaan hyvällä elämäntapaohjauksella kohtaamalla nuori yksilöllisesti sekä ottamalla huomioon hänen senhetkiset voimavaransa. Jälkiseurannan merkitys korostuu hoitoon sitoutumista selvitettäessä.

The purpose of this thesis was to clarify the ways, how a young person could be guided for treatment of headache by changing his/her own way of life. The aim of our work was to strengthen of expertise and co-operation of young people, of their families and of the per-sons who work in care. Our thesis belongs to the project “The Future of Specialised Health Care for Children” in years 2011 – 2014”. It was done in cooperation with Metropolia university of applied sci-ences and HYKS Women's and children's diseases business unit. The objective of this project is to develop such methods of treatment that are patient-oriented and that corre-spond to the needs of the children and their families. The goal is to develop integrated methods of treatment, a seamless chain of care activities and the network-like work that strengthens the resources of a child and his/her family. We looked for theoretical information about the reasons of headache. We also investigated how the way of life should be noticed in the guidance of a young and in the planning of the treatment. More information we got by interviewing the cooperation partners in order to get practical information. We also asked feedback of some experts of work life. By combining this information we aimed to create a proposal that could be used in practice. Our thesis handles lifestyle guidance of young people in age 12 – 16 years. Our purpose was to find out the means by which a young can be committed to treatment of headaches, by changing his/her own way of life. Way of life has a big effect in the treatment of mi-graine and in the preventing of the attacks. The conclusion of our work is that it is important to emphasize the first appointment, when the treatment of a young is started. In the appointment should be given actual, appropriate and timely information. Also it is important that parents are available in the appointments, when the way of life of the family is being clarified. Parents are also needed in supporting of young if his/her lifestyle should change. Young’s commitment to the treatment is sup-ported by good control of life by meeting a young individually and taking into account his current resources in his life. Further follow-ups have a high meaning when the commitment to the treatment is being investigated.