Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan selviytymisen tukeminen, ohjauksen avulla : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan selviytymistä omahoidosta onnistuneen ohjauksen avulla. Tavoitteena on koota tutkittua tietoa potilaan ohjauksen edistävistä ja estävistä tekijöistä, joita voidaan hyödyntää potilaan ohjauksessa. Opinnäytetyö on osa Metropolia AMK: n ja Vantaan kaupungin osaamisen ennakointi- projektia. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Medic, CINAHL ja Medline tietokannoista ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön aineistoksi valikoitiin10 eri terveydenhuoltoalan julkaisua.

Tuloksista ilmeni useita ohjauksessa potilaan selviytymistä edistäviä tekijöitä. Positiivinen ilmapiiri ohjaustilanteessa ja potilaan taustan tunteminen sekä neuvonnan antaminen selkeästi ja rauhallisesti edistävät potilaan selviytymistä. Esille nousivat myös hyvin järjestetty jatkohoito ja perusteellinen perehdyttäminen lääkehoidon vaikutuksiin. Sosiaaliset suhteet ja omaisten mukaan ottaminen ohjaustilanteeseen sekä vertaistukiryhmiin ohjaaminen koettiin selviytymistä edistävinä tekijöinä.

Tutkimuksessa selviytymistä estäviin tekijöihin nousivat esille hoitohenkilökunnan kiire ohjaustilanteessa tai liian hätäisesti annettu ohjaus, jossa potilaan yksilöllisiä toiveita tai tilannetta ei otettu huomioon. Hoitajien negatiivinen asenne tai tilanne jossa potilasta ei otettu mukaan keskusteluun, koettiin selviytymistä estäviksi tekijöiksi. Myös sairaanhoitajien tiedoissa potilaan ohjauksen sisällöistä juuri sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan kohdalla oli puutteita. Hoitajien ammattitaidossa ilmeni puutteita mm. lääkehoidollisissa tiedoissa ja nesterajoitusten ohjaamisessa. Estäviä tekijöitä ohjauksen onnistumiselle oli myös potilaiden kognitiiviset ongelmat, kuten dementoivat sairaudet tai mielenterveys-ongelmat.

Laadukas ohjaus perustuu potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimiseen ja hoitajan ammatilliseen osaamiseen, joka koostuu tietoperustasta sekä hyvistä vuorovaikutustaidoista. Hoitajien tulisi päivittää osaamistaan sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjauksen sisällöistä. Kognitiivisista ongelmista kärsivien potilaiden kohdalla omaisten mukaan otto aktiivisemmin hoitoon ja hyvä moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa edistää potilaiden selviytymistä sydämen vajaatoiminnan kanssa.

Purpose of this thesis was to describe heart failure patients coping for with successful self-care guidance. The aim is to gather research data on the patient's control of the promotion and inhibiting factors, which can be used under the guidance of the patient. The thesis is part of skills of forecasting project, produced by Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and the City of Vantaa. The thesis was conducted by a literature review. 10 Articles were chosen from variety of different health care publications. The data was collected from Medic, CINAHL and Medline databases and analyzed using deductive content analysis.

The results revealed several patient survival-promoting factors of the guidance. A positive atmosphere while guiding and the knowing of patient's background, providing guidance clearly and calmly, well organized follow-up care, as well as a thorough explaining of the effects of meds all promote patient survival. Social relations and the inclusion of relatives in the guiding, and also providing opportunities to attend support groups were seen as the factors promoting survival.

In this thesis, the factors which hinder the survival arise from nurses´ rush and hastily given guidance, which patients´ individual preferences and their position were not taken into account. Nurses' negative attitude or a situation where patients were excluded from the discussion was seen as survival prohibitive. Nurses´ knowledge of the content of guidance in heart failure patients were lacking. Nurses' professional skills were insufficient for example in knowledge of meds and guiding fluid restrictions. Patient s ´cognitive difficulties, such as dementia or mental health problems were inhibiting factors for successful guidance.

High quality guidance is based on thorough assessment of patient's situation and nurses´ professional skills, which consists of knowledge base and good interaction skills. Nurses should update their knowledge of the content of guiding heart failure patients. Heart failure patients with cognitive difficulties benefit from active inclusion of relatives in their treatment and a good multi-professional co-operation between different agents promote their survival.