Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan oma-hoidon tukeminen : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvan hoitotyön tutkimustiedon avulla sepelvaltimotautia sairastavan potilaan omahoidon ammatillista ja sosiaalista tukemista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sepelvaltimotautipotilaan omahoidon toteutuksesta. Työssä pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman tarkasti ja syvällisesti omahoidon mallia. Tutkimuskysymykset olivat: 1)Minkälaista on sepelvaltimotautipotilaan omahoidon ammatillinen tukeminen? 2)Minkälaista on sepelvaltimotautipotilaan omahoidon sosiaalinen tukeminen?

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti deduktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimusaineisto kerättiin huhtikuussa 2014. Tutkimusaineistoon valittiin lopullisesti viisi luotettavaa hoitotieteellistä tutkimusartikkelia ja kolme väitöskirjaa. Aineiston haku rajattiin vuosiin 2004–2014.

Tulosten mukaan sepelvaltimotautipotilaan omahoidon ammatillinen tukeminen oli emotio-naalista, tiedollista ja konkreettista tukea. Ammatillinen tuen ja ohjauksen toteuttamiseen vaikuttivat tämän opinnäytetyön tulosten mukaan potilaiden tarpeet ja läheisten osallistu-minen ohjaukseen. Ammatillisella tuella oli positiivisia vaikutuksia potilaan terveyteen ja elämänlaatuun, jonka vuoksi voitiin sanoa sen olevan tuloksellista. Tulosten mukaan tuki oli osittain puutteellista. Sosiaalinen tuki oli tämän opinnäytetyön tulosten mukaan perheeltä, läheisiltä ja puolisolta saatua tukea sekä vertaistukitoiminnasta saatua tukea. Perheeltä, läheisiltä ja puolisolta saatua tukea kuvattiin tärkeäksi. Vertaistuki oli tämän opinnäytetyön tulosten mukaan koettu erittäin hyödylliseksi tukimuodoksi, joka perustui tarvelähtöisyyteen. Sepelvaltimotautipotilaalle vertaistuki tarjosi tiedollista, emotionaalista, sosiaalista ja konkreettista tukea.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tämän opinnäytetyön tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden asiakaslähtöisen hoitotyön sekä systemaattisen ohjausrungon kehittämisessä.

The purpose of this study was to describe the coronary artery disease patient’s professional and social self-management support with the evidence-based nursing research. The aim was to provide information about the patient’s coronary artery disease self-management implementation. The study aimed to describe the self-care model as accurately as possible and in-depth. The questions of this study were: 1) What is coronary artery disease patient’s self-care professional support? 2) What is coronary artery disease patient’s self-management social support?

Study was carried out in following a literature review of principles. The data was analyzed qualitatively using deductive content analysis. The data were collected in April 2014. The study population was selected at a five reliable care and scientific research articles and three doctoral dissertations. Material of the search was limited to the years 2004-2014.

The results show that the coronary artery disease patient’s self-management professional supporting was emotional, informative and concrete support. Professional support and guidance in the implementation of this thesis was affected by the results of the needs of patients and by the involvement of relatives in the counseling. Professional support had a positive impact on patient’s health and quality of life, which is why it could be said to be successful. The results showed that the support was partially deficient. According to the results, social support was the support from the family, relatives, and spouses and the support from the peer support activities. The support from the family, relatives and spouse described as important. The results of this study showed that the peer support perceived to be very useful, which based on the need for orientation. The peer support offered informa-tive, emotional, social and concrete support for the coronary artery disease patient.

In conclusion it can be said that the information which obtained in the results of this study can be used in a customer care with coronary heart disease patients as well as developing the systematic framework of the counseling.